Sulkavan Pisamalahen linnanvuori on hienoin luonnon luoma linnoitus, jolle olen kiivennyt – jo kahteen kertaan. Linnanvuoren tekee mielenkiintoiseksi viiskytä metrinen pystysuora seinämä, hyvin säilyneet linnoitusrakenteet ja vuoren alla suurien lohkareitten välissä kiemurtelevat lohkareluolat.

Kesäkuun alussa Jussi (Jussin matkassa) tuli Leppävirralle harrastamaan hengen niin kuin myös ruumiin kulttuuria. Hänen erikoistoiveena oli että teemme retkuilureissu Sulkavan linnavuorelle (kartta). No, sehän sopi erittäin hyvin. Viime käynnistä oli jo pari vuotta ja silloin oli vielä jäät järvessä.

Linnavuori on kolmelta suunnalta erittäin jyrkkäreunainen. Onneksi vuorelle on rakennettu portaat.

Vuoren itäpuolen loivemmalla reunalla on jäljellä noin 120 metriä pitkä puolustusmuurin kivivallien jäännökset. Vallin perustus on jykevä. Paikoin suurista kivistä koostuva muuri on etelleen korkeimmalta kohaltaan lähes kolme metriä korkea. Linnoitusvarustukset on rautakauven tai keskiajan rakenteita. Linnoitus on rakennettu mahdollista läntistä uhkaa – hämäläisiä – vastaan .

Nuosu oli sen verran jyrkkä että piti ihan istahtaa.

Linnavuoren päällä pääsee ihastelemaan kommeeta näkymää Enonveen Linnavirralle.

Aivan jyrkänteen reunalla on pöytämäinen kivi, joka voisi olla hyvinkin uhrikivi.

Vuoren länsireunalta aukeaa näkymä Enonveelle. Tuolta suunnasta ne viholaiset ovat souvelleet.

Laskeuvuimme vuoren alle, jossa on laivalaituri. Kalliosta irronneissa lohkareissa on laivojen nimiä ja päiväyksiä vuosikymmenten takaa.

Satunnainen Retkuilija esittää huimassa syksyn ensi-illassa kotimaisen elokuvan “Sulkavan linnavuoren valloitus”. Pääosassa Lievestuoreen lahja näyttämötaiteelle – itse maestro Jussi – karhean korskeana Tapio Rautavaarana. Viiteossa tutkimme yhtä useasta lohkareluolasta.