Retkuillessa on mukava evästellä tulen ääressä ja sen voi tarvittaessa kantaa mukana. Pieneen kokoon menevä ja tehokas risukeitin on siihen oikein sopiva.  Joissain tapauksissa risukeitin mielletään pelkän nimensä perusteella avotuleksi, jota ei saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana. Risukeittimiä on monenlaisia ja eri kokoisia peltipurkista puukaasua hyödyntäviin keittimiin. Tässä jutussa esittelen tuunaamani risukeittimen, joka hyödyntää puukaasuja ja jota ei voi kutsua pelastuslain mukaan avotuleksi. Polttoaineena se käyttää pellettejä, joten sen nimi on kait sitten pellettikeitin.

Litra vettä kuumenemassa pellettikäyttöisessä risukeittimessä. Risukeittimen maastaerotus on toteutettu jaloilla varustetulla metallisella lautasella.
Risukeittimen osat.

Mikä on avotuli?

Metsähallituksen luontoon.fi sivustolla luokitellaan kaikki risukeittimet avotuleksi (luontoon.fi – Risukeittimet, viitattu 15.9.2022), joita ei saa käyttää ruohikko- ja metsäpalovaroituksen aikana.

Kaikkien risukeittimen määrittäminen avotuleksi ei ole näin yksiselitteistä.

Asiaa on kysytty jopa kirjallisella kysymyksellä Eduskunnan puhemieheltä (Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 512/2020 vp, viitattu 15.9.2022), johon on vastannut sisäministeri Maria Ohisalo 13.9.2020:

Pelastuslaissa ei toisin sanoen kielletä minkään yksittäisen retkikeitin- tai muun tulisijatyypin kuten risukeittimen käyttöä metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana. Myöskään viranomaiset eivät voi kieltää minkään tulisijatyypin käyttöä sellaisenaan. Risukeittimen – samoin kuin minkä tahansa muunkin tulisijan – käyttö on sallittua, jos risukeitin on rakenteeltaan ja ominaisuuksiensa puolesta sellainen, ettei tuli voi siitä levitä maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Mikäli tuli voi päästä leviämään tulisijasta maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi, on tulisijan käyttö kiellettyä sen tyypistä tai kauppanimestä huolimatta.

Näin myös Pelastustoimi määrittelee (Pelastustoimi – Avotuli, viitattu 15.9.2022):

Pelastuslain tarkoittamaksi avotuleksi ei katsota maapohjasta eristettyjä tulisijoja, joista tuli ei voi päästä leviämään maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi.

No, niin.. Päätinpä tuunata risukeittimeni maapohjasta eristetyksi ja kipinöimättömäksi.

Puukaasukeitin

Käytössäni on risukeitin, jonka hommasin kymmenisen vuotta sitten Kiinan ihmemaasta parilla kympillä. Se hyödyntää palamisessa puukaasuja, jolloin sen teho on parempi ja liekki puhtaampi. Sen pohja oli avonainen ja arinassa n. 1 cm kokoiset reiät, joten keittimestä tippui käytön aikana tuhkaa ja pieniä palavia hiiliä suoraan maahan. Siis ei kovinkaan turvallinen…

Aloitin tuunaamisen hommaamalla rautakaupasta sopivan tiheistä metalliverkkoa, josta leikkasin peltisaksilla arinan pohjan muotoisen palan. Tämä esti palavien kekäleiden putoilun.

Kipinöimättömät pelletit

Kipinöinti oli seuraava ongelma, johon tartuin. Juttutettuani pelletillä kotejaan lämmittäviä kavereita, sain kuulla että laadukas pelletti ei kipinöi palaessaan. No, ei kun taas paikalliseen rautakauppaan ja ostin 15 kilon pellettisäkin muutamalla eurolla. Ei kun kokeilemaan ja hommahan toimi mainiosti.

Kuivat pelletit oli kevyitä ja mahtuivat mukavasti reppuu. Testissä kourallisella pellettejä kuumensi litran vettä 10 minuutissa kiehuvaksi ja sen jälkeen pellettihiilloksella grillasi vielä pari makkaraa ja lämmitti vihiksiä. Eikä kipinöitä – homma toimi niin kuin piti.

Risukeitin ja retkeilyastiat.

Maastaerottaminen jalallisella alustalla

Lopuksi risukeitin piti erottaa maasta, jotta tuhkat ja kekäleet eivät tipu suoraan maahan ja ettei kuumuva alusta polta maata. Tähän tarkoitukseen löysin kirpparilta muutamalla eurolla käytetyn retkiastiasarjan, joka meni kätevästi kasaan kattilan kahvaa hyödyntäen.

Sarjan lautasesta rakensin alusen risukeittimille. Porasin lautasen reunalle tasaisin välein kolme reikää siipimutteripulteille, jotka toimivat maastaerottavina jalkoina. Kolme jalkaa on toimivampi kuin neljä jalkaa. Kolmella jalalla on helpompi asettaa keitin vaateriin ja tukevammin muhkuraiselle alustalle.

Avot, nyt minulla on risukeitin – siis pellettikeitin, jota ei pelastuslaissa luokitella avotuleksi. Tottakai sen käytössä on aina huomioitava paikka ja vallitsevat olosuhteet sekä varmistaa että tuhka ja hiillos on kylmennyt ennen kuin sen voi haudata maahan.