Aurinko pilkisteli houkuttelevasti ja yöllä satanut lumi valaisi maisemat nätisti. Joten pieni sunnuntaiajelu oli paikallaan.

Olemme useasti ajaneet Laitilanniementietä, kun ollaan kuskattu kannoottia Sorsaveelle. Koskaan emme ole huomannut ihan tien vieressä nakottavaa Karhukivi-nimistä kiviröykkiötä (kartta).

Se on ollut hyvin piilossa pihlajien ja raitojen seassa. Nyt se näkyi kun osasi kahtoa.

Tielle näkyy parhaiten tämä lohkare.

Ladon puolelle näkyy päälimmäinen lohkare.

Takaa katottuna lohkareita on enemmän.

“Mannerjäätikön kasaamaan siirtolohkarekasaan on syntynyt lohkareluola. Lattia, katto ja seinät lohkareikkoa. Muinainen karhun pesäpaikka. Luolasta on kaadettu muutamia karhuja, joista viimeinen 1920-luvulla.”

Lohkareikosta löytyikin kaksi suunnilleen saman kokoista luolaa n. 2-3m x 1-2m x 0.5-1m.

Ensimmäinen on kuusien alla oleva lohkareen alla, joka on nojallaan suureen pystyssä olevaan lohkareeseen ja pariin muuhun.

Mukavan kuivalta näytti tämä osasto. Seillä on ollut karhun mukava köllötellä.

Toinenkin muodostui suureen lohkareeseen nollaaan olevan pienemmän lohkareen alle. Luolien välissä 2-3 m kolo ilman kantta.

Kuivan oloinen tämä toinenkin muttei niin tasainen. Kyllä tännekin olisi karhu mahtunut.

Suurenlohkareen seinämä oli aavistuksen sisäänpäin viisto ja yllättävän tasainen. Nätisti lohjennut. 
Tämä on varmasti yksi helpoiten lähestyttävistä Leppävirran tarinapaikoista ja ihan kurkkaamisen arvoinen.