Olen ollut WWF:n norppakummina parisen vuotta ja haaveissa on ollut kummipojan kohtaaminen. Viime vuonna yritimme sitä tähän aikaan meloskellen Haukiveellä Linnansaaren kansallipuistossa.  Saimme silloin varman tärpin alkuasukkailta ja läksimme eilen selvittämään tärpin paikkaansa pitävyyttä.

Hommasin tuossa männeellä viikolla sähkömoottorin kannoottiin. Isolla järvellä selkien ylittäminen on tylsää puuhaa, joten moottorista on apua siihen. Testasin sitä yksin Koloveellä viime torstaina ja on todella hyvä apua myös kuvatessa – kanootti etenee vakaasti.

Suuntasimme heti tärppipaikalle, mutta ranta osoittautui tyhjäksi joten matkasimme ympär saaria ja kohtasimme mm. kalasääsken pesän ja hirven luurangon. Se oli varmaan hukkunut jäihin joku vuossitten.

Lähes 7 tuntia meloskeltuamme ja nahka karrella palasimme tärpille ja paikka oli edelleen tyhjä. Teimme pienen kierroksen saaren ympäri ja sitten… tumma hahmo kivellä. NORPPA!

Laskin sähkömoottorin veteen ja etenimme hitaasti pysähtymättä sen ohi n. 30 m päästä. 

Se tuijotteli välillä meitä varsin rauhallisena pohtien sukellanko vaiko en.

Siinä se pysyi kuitenkin kivellä ja jäi siihen makoilemaan. Jo oli jännä kohtaaminen…