Edellisiltasen yömyöhään venyneen musavisan voittaja sompaili kohti kotikontuja Saahkarin-Myhinpää museotietä pitkin.

Tämä mänty on ollut elossa jokunen vuos sitten. Tässä todiste. Tie oli tosiaan mielenkiintoinen kaikkine mäkineen ja polveiluneen.

Sulasalmen vanha silta.

Rautalammilla tankkasin varastoja S Marketissa ja mietiskelin että minnes sitten. Suuntasin Kerkonkoskella joka oli aika turistirysä. Se ei kiinnostanut sen enempää.

Nokisenkoskella näytti myös tyhjältä ja aloin netistä tarkistaa paikallisia geokätköjä. Lähellä oli Haapamäen näkötornin kätkö, joten suunnistin sinne.

Tornin alla aurinkokello näytti talviaikaa.

Torni oli pari vuotta sitten kunnostettu ja oli aika huluppeella paikalla.

Pikkasen huipulla jännitti ja tuuli oli kova. Yritin napsia nopeesti kuvia, kun näpit jäätyi hetkessä.

Metsämaisemaa riitti pitkälle.

Samoin järveä.

Yritin tiirata infossa luvattu Puijon tornia, muttei sitä horisontissa näkynyt. Sen sijaan näin toisen näkötornin ja kännykkämastoviidakon.

Kätköä en löytänyt. Jos se oli tornissa niin sieltä en sitä ettinyt – syy oli kylymä viima. Pitänee tulla kesäaikaan tänne uuelleen ettimään ja nyt osaan ottaa myös kuvia mökin suuntaan, jonne suuntasin lämmittämään hernesoppaa. Sen lähitienoot olis varmasti näkyneet, kun olisin suunnannut putken oikein.

Sieltä jatkoin Suonenjoen pitkäripasen kautta etsimään bluesin Pieksämäen asemalta. Juicea ja päntiä ei näkynyt, mutta onnellinen opiskelija kylläkin lähti kyytiin. Sen lähiopiskelut etelässä oli nyt ns. pulukassa.