Tänään piti päästä hoitamaan vieroitusoireita – siis kosken puutteeseen. Paras lääke oli lähteä koskelle. Varustauduin kunnolla: uudet – tai syssyllä ostetut – veden pitävät toppahousut varustutin jalkalenkein ja reunaan kumppari kiristämään, ettei lumi tulvi nilkkaan. Homma toimi!

Lunta oli niin paljon, että välillä kahlasin muniani myöten lumessa. Jouduin tekemään polkuni uudelleen – onneksi joku oli sentään käynyt laavun saarella. Arvaas tuliko hiki?

Samalla kokeilin kännyyn hommaamaani ViewRanger trackeriä. Ohjelma piirtää GPS sijaintiani peruskartalle. Hommasin siihen 50€ peruskarttaa 1450 neliökm – Soisaloa Vehmersalmelta Varkauteen ja Soinilansalmelle kattaen Suvaksen Jakamit.

ViewRanger on aika huonosti suomennettu ja sen vuoksi hankala käyttää, mutta jälki kartalla on tosi tarkkaa. No, kanavassa en rämpinyt 8)

Yritin keksiä keinon, että miten saisin ohjelman tallentaman GPX-reitin näkymään netissä peruskartalla, mutten löytänyt… Googlen kartoille löytyi vaikka kuinka monta sovellusta. Tämä kuva on Google Earhtista. Kuten huomaatte reitissä on useamman kymmenen metrin siirros. Ai, ai,… ei ole Googlen kuvat tarkkoja.

Niin, näinhän mä Konnuksen asukkejakin.

Kara keikisteli tutulla kivellä.

Minkin tapasin tänä talvena eka kertaa. Se kalasteli koskessa.

Tämä oli tosi arka. Heti minut huomattuaa sukelsi ja kohta oltiin rannalla ja luikahti kiven koloon.

Kanavilla kuuntelin kimakkaa käpytikkaa. Tuli mieleen, ettei vaan olis valkoselkätikka… Kohta äkäinen rääkäisy kuului isosta haavasta.

Tietysti juuri se haapa, joka on keskellä mettää. Yritin löytää reikää josta sen sais kuvaan ja samalla kahlasin lumessa – ja hiki virtas. Kas, ei se ole valkoselkätikka…

… vaan taitaa olla harmaapäätikka. Selvästi persus vihertää. Parempaa kuvaa en siitä saanut. Olin jo niin puhki melkein 2 tunnin lumessa rämpimisestä, että luovutin. No, viimeksi olen harmaapäätikan nähnyt 2004 meidän pihan syöttiksellä ja silloin en saanut sitä kuvaa. Nyt on jopa kuva – juuri, ja juuri tunnistettavissa.