logo

Satunnainen Retkuilija

Ukonlammen luola, Tuppurinmäki, Leppävirta

Pari kesää sitten löysin Leppävirran kirjastosta neljä mapillista paikannimikortteja. Kävin ne läpi ja löysin kymmeniä  mielenkiintoisia retkuilukohteista kuten mm. Karhukiven luolan, Karhuvuoren kalliomaalaukset. Sain loppukesästä viestiä Leppävirran museosta että sieltä on löytynyt lisää paikannimikortteja. Sainkin lainaan kolme mapillista 80- ja 90-luvun taitteessa kerättyjä kortteja. Sieltähän löytyi lisää retkuiltavaa. Tänään kävin kurkkaamassa mielenkiintoisimman löydön. Ukonlammen luola. Ukonlampi löytyi helposti Tuppurinmäestä ja kallio näkyi myös kartalla. Ajelin mettäautotielle lammen pohjoispuolelle, josta lähti polku kohen kuusikkoa, jossa kallio sijaitsi. Kiipesin ensin kalliolle ihastelemaan näköalaa Ukonlammelle. […]

Äijih, Ukko, Ukonsaari – seitasaari, Inari

Pyhä-Nattaselta matkasimme Ivalon Koppeloon, jossa pari viikkoisen retkemme majapaikkana palveli kunnostettu mummonmökki. Olimme tulleet myös sukuloimaan, joten aloitimme tutustumaan oikein joukolla Ukonsaareen – Inarin yhteen mahtavimpaan seitaan (kartta) – turistina turistiristeilyllä. Museo- ja luontokeskus Siidan rannasta lähtee kesäaikaan pari kertaa päivässä katamaraani, jolla pääsee tutustumaan Ukonsaareen parikyt minuuttia. Ukko – Äijih – on noin 250 metriä pitkä, 80 metriä leveä ja 30 metriä korkea kalliosaari. Sir Arthur Evans löysi vuonna 1873 ristiretkiaikaisen, itäistä perua olevan filigraanikoristeisen ohimorenkaan saaren länsipäässä olevasta luolasta. […]

Pyhä-Nattanen – yksi Lapin suurista seitatuntureista, Vuotso

Heinäkuun alussa läksimme ajelemmaan kohen pohjoista. Vietimme yön Posiolla ja toisena ajopäivänä teimme pysähyksen Vuotsossa Pyhä-Nattasella (kartta). Vuotsosta ajelimme aika huonokuntoista tietä ja siellä se jo siinsi – Pyhä-Nattasen huippu. Tunturille vei kaluttu poloku ja pitkospuut. Nousu kertyi puolen toista kilsan patikoinnille aika tasan 200 m. Loppumatka oli aika kivikkoista. Jopas alkoi olla kommeet näkymät. Viimeiset metrit kiipesimme kilpaa etelästä lähestyvän sajekuuron kanssa. Onneksi sateensuoja oli jo näkyvissä – vanha palovartijan tupa. Vastassa oli Nattasen jättimäiset limppukasat – rapalliosta rapautuneet […]

Juhannusaattoretkellä Koloveden Havukkavuorella

Viime Juhannusaattona oli suunnitelmissa meloskella Koloveellä, mutta kuten viime kesän kelit oli mitä sun sattuu niin suunnitelmat muuttuivat vaihtoehtoon B. Hinasimme kanootin auton katolta ja suuntasimme kohen Koloveen Havukkavuorta (kartta), jonka aioimme valloittaa maalta käsin. Löysimme tien, joka lähti Pienen-Kieluan rannalta kohen vuorta. Viimeiset puolitoista kilometriä ajoimme metsittinyttä mettäautotietä, jota tuskin oli ajettu muutamaan vuoteen. Tarvoimme Haukkavuorta pitkin kohen sen huippua Koloveen rannalle. Sieltä avautui näkymä järvelle. Pitkällä putkella näkymän pystyi tarkentamaan Murtosalmen läpi Metsomäelle. Tuosta olimme meloneet kesällä 2010, […]

Sorsavesi – järviretkeilijän paratiisi, Leppävirta

Leppävirran julkinen salaisuus on Sorsaveen karu ja lähes koskematon järviluonto. Sorsaveellä on myös osittain unohdettu melontareitti, jonka palveluiden – laavujen – ylläpitäjä on Metsähallitus. Melontareittiä ei löyvy enää ylläpitäjän Retkikartta-palvelusta kuten muut melontareitit, mutta laavuilla löytyy vielä reitin opastauluja. Kirjoitin kesällä Sorsaveen retkuiluhelmistä jutun paikallislehteen Soisalon Seutuun. Kesän retkuilujen tiimellyksessä unohtui jutun digiarkistointi, mutta onneksi minulle jäi siitä talteen laajempi juttu Kuukkelin dokumentteihin: Sorsavesi – järviretkeilijän paratiisi. Lisäksi olen laatinna Retkikartta-sivuston toiminnoilla kartan, johon on merkitty kaikki artikkelissa mainitut kohteet: Sorsaveven […]

Kustaa III:n sodan merkkejä Sulkavalla – Sairalanmäen sotilaskalmisto ja Siikakosken silta

Ihmeen vähän minulla on hävinnyt valokuvia vaikka tässä vuosien varrella on ollut kaikenlaista vehjettä ja käyttöjärjestelmää ja viritelmää valokuvien säilytykseen. Kesän melskeessä hävisi siirron yhteydessä valokuvat kesäkuun parilta viikolta. Siellä meni Kaskiin maalaismaisemat ja mandariinisorsat. Tänään läksin paikkaamaan kuvasaalista. Kaskiissa tyhjät pellot näyttivät näin syksyllä ankeilta, joten jätin niitten kuvaamisen ens kesää, mutta suuntasin Kustaa III:n sodan (18.7.1788 – 14.8.1790) aikaisille tapahtumapaikoille. Juvan ja Puumala välisen vanhan tien vieressä soraisella Sairalanmäellä on sotilaskalmisto (kartta), jonne on haudattu kaatuneita suomalaisia ja ruotsalaisia […]

Hyyppäävuori – Keski-Suomen Koli, Laukaa

Jussin matkassa suunnistettiin kesäkuun retkuilureissulla Hyyppäänvuorelle (kartta), jota kutsutaan vuorelta avautuvien maisemien vuoksi Keski-Suomen Koliksi. Vuorelle johtaa lukuisia polkuja ja me lähestyimme vuorta etelästä. Matkalle osui punalakkinen kailottaja. Suunnistimme kurkkaamaan karttaa merkitty kolmea rauhoitusmerkkiä. Huomasimme tulleemme niinipuulehtoon. Rauhoitetut kohteet oli kolme vanhaa ja komeaa metsälehmusta eli niinipuuta. Kesäinen aurinko siivilöityi vihreän katon läpi. Eteläpään nousu oli helpohko. Noustessa tuli pohittua mitähän sieltä päältä löytyy. Ainakin tälläinen aumakiveä muistuttava paasi. No, olihan näkymä komea. laajin näkymä aukesi luoteeseen. Huipulla tuuli aikas […]

Pönttövuori – Savon ja Hämeen rajavuori, Lievestuore

Konduktöörin pojanpoikana ja veturinkulettajan poikana tunnen vetoa rautatiehistoriaan. Suurin osa elämästä on tullut asuttua radan vieressä. Kävin Jussin matkassa katsastamassa Pönttövuoren (kartta) vanhan rautatietunnelin kesäkuisena poutapäivänä. Jyväskylä–Pieksämäki-radan rakennustöissä päädyttiin ensin suunnitellun kiertämisen sijaan kuitenkin puhkaista tunneli Pönttövuoreen. Tunnelin rakentaminen alkoi vuonna 1914. Kuukaudessa tunnelia valmistui käsipelillä 30 m ja uusilla menetelmillä konetyönä lähes 60 metriä. Juhannusaattona 1917 tunnelia kummastakin päästä louhineet työläiset kohtasivat vuoren sisällä, kun kalliota oli louhittu yhteensä 1 223 metriä. Kiskot tunneli sai vuoden 1918 alussa. Se oli […]

Olavinlinna – keskiaikaisen Ruotsi-Suomen itärajan turva, Savonlinna

Herran vuonna 1475 rakennetutin minä Erik Akselinpoika, Lagnön ritari, tämän linnan Jumalan kunniaksi, Kristukselle ja pyhälle kristinuskolle vahvistukseksi.   Näin lukee Olavinlinnan kivitaulussa, jonka asenneteutti linnan rakennuttaja tanskalaissyntyinen ritari Erik Tott. Linnan tehtävänä oli torjua idästä tulevat venäläisten hyökkäykset. Rakentamista jouduttiin tekemään jatkuvan hyökkäysuhan alaisena. Erik Tottin kuoltua 1481 työtä jatkoi hänen veljensä Lauri Tott. Linna oli saatu puolustuskuntoon 1495, jolloin puhjenneen sodan jälkeen venäläisjoukot tekivät Olavinlinnaa kohtaan useita hyökkäyksiä. Erik Akselinpoika Tott nimesi linnan Olavinlinnaksi Norjan kuninkaan Pyhän Olavin mukaan. Olavi […]

Vanha, mennyt ja entinen VIII: Autiotalo, Konnevesi