Läksin kotoa ajelemaan aamun pimmeyvessä – olihan vuojen lyhin päivä – ja liekkö myös pimein. Lämpömittari näytti plussaa ja auton tuulilasinpyyhintä sai ajoittain viputella. Noustessa Kolille alkoi päivä valjeta ja näytti siltä että pilvessä ollaan.

Eipä näkynyt Pielisen maisemat mutta tunnelma oli huima. Koko maisema oli yhtä harmaata. Pahan-Kolin alla näkyvät tykkylumisetkuuset hukkuivat sumuun.

Oli oikeestaan hieno ilma. Koli on sen verran korkee että huipulla oli pikkupakkanen ja mukavasti pääsi etenemään lumikenkäilijöitten jälillä. Olisimpa älynnyt ottaa omat. Muttei tullut mieleenkään että huipulla on lunta haaroihin asti.

Vain laskettelukeskuksen hissien kolina, Uimaharjun tehtaitten hajut paljasti että ollaan ihmisten parissa.