Eilen pakkasmittar näytti reilua -26°C ja aurinko helotti taivaalla. Pitkästä aikaa pikku vapaa ja hieno ilima kohtasivat. Pakkasin mukaan maisemakuvasvehkeet: kolmijalan ja fisulinssin ja suuntasin koskelle. Tällä kertaa kohteena ei ollut elukat vaan pakkanen.
Kommeetahan siellä oli. Koskesta nousi usva ja rannan puut olivat kurassa ja aurinko kultasi rantoja.
Ei se vielä korkeelle nouse…
Olihan mulla pitkäputkikin mukana, jos saikka sattuu jotain kohille, mutten kantanut tavalliseen tapaan lumiviittaa, jotta olisin ees jotenkin näkymätön. Koskella talvehtiva koskelopariskunta lepäili jäällä.
Herra Koskelo oli asettautunut kuvauksellisesti aurinkoon…

… muttei kauaa suostunut poseeraamaan. Pitäsköhän nämäkin ristiä, kun ne on niin tunnistettavat? No, olkoon tylsästi Aku ja Iines.

Kuvasin Akua ja Iinestä niin tarmokkaasti, että olin tipahtaa koskeen, kun Iiro töräytti torveaan kolmen metrin päässä minusta. Hyvin Iiro voi vaikka pakkasta varmaan melkein -30°C.

Tässäpä elävää kuvaa Iirosta ja maisemista:

Kiertelin rantoja ja parkkeerasin kolmijalan sinne sun tänne ja näpsin HDR-kuvasarjoja.

Siinäpä se par tuntinen kuluin mukavasti ja eikä paleltanut yhtään…