Ajelin koskelta kotiopäin, kun huomasin tienvieressä golfkentällä ketun. Pyssäytin ja tähtäilin sitä ensin autosta.
Laitoin auton parkkiin ja kentän rakennusten suojassa pääsin lähemmäksi repolaista. Oli se aika kesy – pitkän tuijotuskilipailun päätteeksi se lähti sitten lipettiin.
Vielä vilkaisu ja sitten hävittiin pusikkoon. Lienekkö sama repolainen, joka kesällä varasteli golfpalloja: “Golfpalloja vohkiva kettu hämmästyttää Leppävirralla“?
Lissee kuvia nuamakirjassa.
Hyvin ovat golfpallot maistuneet. Hyväkuntoisen näköinen repolainen. Poseeraakin vielä.
irma: Golfpallot näyttävät olevan oikein ravitsevia 8)
Upeat kuvat harvinaisen otollisesta ja, sanoisinko, rauhallisesta kohteesta. Harvinaista herkkua…:)
Pitsit sekaisin: Olen tämän vilikerin tavannut tien vieressä jo pari kertaa tässä parin vuoden sisällä, mutta nyt sain eka kertaa tähtäimeen.
Näköjään golfpalloillakin elää hyvin, jotain salaisia hivenaineita niissä kai sitten on. 😉
Hienoja kuvia. Itse en tunnu Suomessa saavan repolaista ikinä tähtäimeen.
Kaunis on kyllä ketun turkki.
uuvana: Jotain erikoisravinteita näyttää olevan 8) Olen nyt joka kerta hiljentänyt kentän kohdalla josko repolaista näkyis…