Minä kun luulin, että lapin noitien ja shamaanien kärpässienten syönti on vaan näitä lentäviä legendoja.

Lueskelin kirjaston poistomyynnistä haalimiani kirjoja ja löysin tämän pätkän. Ote Sakari Pälsin kirjasta Arktisia kuvia, Otava 1920.

“Korjakit kokoavat kärpässientä sekä omiksi tarpeiksi että kaupitakseen tshuktsheille, joiden alueella sitä ei kasva. Vanhat miehet, joiden etuoikeutena on nautintoaineiden käyttö, viettävät syksyisin oikeita sienen syötijuhlia. Kolme tai neljä kuivattua sientä riittää saattamaan miehen humalaan, jolloin hän laulaa, tanssii ja puhuu hullutuksia. Asianomaiset uskovat, että kärpässienen henki menee heihin, puhuttelee heitä ja antaa heille käskyjä, joita on ehdottomasti toteltava. Mainittu henki on tunnettu leikkisyydestään, ja sen syntymäkin on suuri pila. Kun näet Ylhäinen tahtoi auttaa Isoa Korppia, joka alkuaikoina kävi maailmaa järjestelemässä, sylkäisi hän maan päälle sienen siemeneksi. Tästä kasvanut kärpässieni antoi Korpille hyviä ja hauskoja neuvoja ja jäi edelleen neuvoskelemaan korjakkeja. Sillä on hyvä halu panna arvokkaat miehet tekemään naurettavia tekoja. Se käskee heidän kääntyä kuun puoleen sanoen: Oi kuu, miksi sinä vähenet niin nopeasti! Samalla henki selittää: Samoin katoaa sinun elämäsi, ellet paljasta kuulle takapuoltasi. Tämän tehtyään mies istuutuu vakavana paikoilleen.

Kärpässienen syönnin ja sen vaikutukset tuntevat myöskin monet Kamtshatkassa asuvat venäläiset, vaikka he eivät tunnusta ottaneensa osaa villien huvituksiin. Hyvä ystäväni Johan Leppäluoto, joka on asunut siellä kaksikymmentä vuotta, kertoi kerran saaneensa kärpässientä kamtshadaalien kaljassa. Sen tuoma humala oli ollut yllättävän iloinen, Leppäluoto luuli kaiken aikaa lentävänsä. Pohmelo oli kova ja pitkällinen.”

Mutta en kehoita kokeilemaan 8)