logo

Riihivuoren kiviasetelmia, Leppävirta

Pohin aamulla, että joko nuo lumet olis jo niin sulaneet että pääsis jälleen kivikummajaisten bongaukseen. Päätin kokasta. Olen ihaillut Heinäveentieltä Turpeensalmella Riihijärven takana kohoavaa komeeta Riihivuorta (kartta).

Kurvasin vuorelle vt 23 kautta.

Riihivuori, Leppävirta

Siellä oli tehty hakkuita ja hakatussa rinteessä tuntui siltä kuin joku tuijottaisi.

Riihivuori, Leppävirta

Hakuuaukeelta löytyi tällänen asetelma (kartta).

Riihivuori, Leppävirta

Kivi makoili kalliolla ja punaisen kiven päällä. Alle olisi mahtunut laittamaan hyvin pitkäkseen, mutta sulamisveet olis tehnyt olon kosteaksi.

Riihivuori, Leppävirta

Kiven vierestä löytyi areena – reilun metrin korkuinen puolikaari. Vuori koostui useista kallioportaista, joitten porraskorkeus vaihteli.

Riihivuori, Leppävirta

Kolusin rinnettä ja nousin aika suoraan kohen huippua. Matkalla tuli mielenkiintoinen töyräskivi (kartta).

Riihivuori, Leppävirta

Kummasti se oli jäänyt terävän kärjen varaan.

Kävin vuoren huipulta mutta ei sieltä ollutkaan näkymää Riihijärvelle. Lunta oli paikoin vielä polveen asti, joten päätin jättää järven puoleisen rinteen tutkimisen keväämmälle.

Riihivuori, Leppävirta

Palailin autolle karttaan merkityn louhikon kautta (kartta), jonka kivien alta löytyi useita luolia. Tämänkin alle  – aluskiven taakse – olisi mahtunut pari kolme immeista makkuulleen.

Riihivuori, Leppävirta

Tämä luola oli hivenen kostea ja vielä osittain jäässä.

Riihivuori, Leppävirta

Tästä rakosesta löytyi suurin luola.

Riihivuori, Leppävirta

Luolalla kokoa 3 x 3 m ja korkeus oli suurimmillaan alle metrin.

Riihivuori, Leppävirta

Louhikosta löytyi vielä tälläinen kummajaiskaksikko.

Riihivuori, Leppävirta

Louhikon jatkona löytyi pieni jyrkänne.

Riihivuori, Leppävirta

Jyrkännettä seuraillessa löytyi nojailijat (kartta).

Riihivuori, Leppävirta

Jyrkänteen alkupäästä löytyi vielä yksi nojailija (kartta).

Riihivuori, Leppävirta

Kivessä oli ukonkiveä eli kvartsia.

Riihivuori, Leppävirta

Kivi oli kolmen kiven varassa, joista yksi oli punaista kiviainesta.

Retkuilessa tuli bongattua kevään ensimmäiset perhoset – sittis ja neito. Kumpainenkaan ei suostunut kuvattavaksi.

Huhuh, kylläpäs märkä lumi oli raskasta retkuilla. Onneksi se sulaa näillä ilmoilla nopeesti ja sitten palataan tänne…

  • Jaa

2 Kommentit

  1. Nämä kiviasetelmat on mielenkiintoisia, osuin plokiisi ehkä vuosi sitten, ja kyllä maisemia katselee vähän eri tavalla kun tietää mitä kaikkea saattaa nähdä 🙂 Sipoonkorven kansallispuiston laidalta, läheltä Flatberget-kalliota bongasin kerran tuollaisen, http://tsiergis.kuvat.fi/kuvat/mobile/DSC_0006.JPG
    Nuuksion turistikallio Haukkavuoren päällä on myös tuollainen ylös tunkatun näköinen otus.

    • Kyllä, niin kattelee. Tämmöinen katsantokanta vaan lisää hirveesti matkaa tuolla metässä kun jokainen kivi pitää koluta. Siinäpä komee nokkakivi ja oikein pyöreä aluskivi. Sillä Haukkavuoren kivellä on ollut jokin merkitys kun noin hienolle paikalle on aseteltu.