logo

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Eipä ole nämä märän lumen ilimat paljon innostanut liikkumaan, joten joutaa tonkia viime vuojen kuvasaalista.

Kun löysin hienon Kivilahenmäen Heinäveellä, olin jo aiemmin päivällä kolunnut Vaalunsärkkää (kartta). Nimestä vois päätellä että olin merenrannalla, mutta itseasiassa olin keskellä mehtää – pitkällä kiemuraisella hiekkaharjulla.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Nimessä on se vinhaperä että särkkä on muinoin ollut niemi.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Tälläiset hiekkaharjumaisemat on aikas harvinaisia meijän korkeuvella. Yleensä ne on pistetty matalaksi ja hiekat kuskattu talojen ja teitten alle.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Kuljeskelin harjun huippua pitkin. Päällä kulki polku.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Välillä piti kurkata taaksekin päin.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Välillä harju meni aika kaposeksi.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Kartan mukaan tämä rotko on Porstuanpää.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Kylläpä ihmetelin kun vastaan tuli liikennemerkki, joka näytti osoittavan suuntaan jos toiseen. Mikähän merkki se täällä keskellä mehtää?

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Harju muuttui tasaiseksi kentäksi. Olikohan täältä viety joskus hiekkaa?

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Suppia oli monenlaisia. Tähän oli jäänyt kivi.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Kurkkasimpa karttaan merkityn hevosen kengän muotoisen jyrkänteen (kartta).

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Ihan kivivyöryinen pikkurotko.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Mini mallinen noro.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Kiepsautin itteni Vaalunsuon takaiselle mäelle ja sieltä takaisin särkälle,

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Vähän huilakka pesäkolo.

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Särkän korkeimmat kohat olivat kivisiä. Olipas jännää maisema keskellä mehtää. Kyllä kannatti tulla…

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Tien toiselta puolen, jonne särkkä oli muinoin jatkunut, löytyi vanha hiekkakuoppa ja varsinainen muinaisjäännös.

  • Jaa

Comments are closed.