logo

Lepuukivenrinne ja -noro, Leppävirta

Lepuukivennorosta on juttu Suomen Rotkot-kirjassa. Läksi eilen kattomaan miltä se näyttää ja samalla ettimään lepuukiveä, josta noro ja rinne ovat saneet nimensä. Lepuukivenrinne ja -noro sijaitsevat Leppävirran korkeimman kohan Kotamäen etelärinteellä (kartta).

Lepuukivennoro, Leppävirta

Noroa pitkin kulkee nykyään mettäautotie, joka nousee rinnettä ylöspäin. Jätin auton Kotamäelle nousevan tien risteykseen ja kiipesin ensin rinteelle.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Olikohan tämä rinteen päällä sijaitseva kivi Lepuukivi (kartta)? Ei se ollut kovin suuri.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Laskeuvuin rinnettä alaspäin kaakkoa kohti tukailleen paljakoita ja kiviä. Vastaan tuli monen moista kiveä.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Tämä oli kalliolla kolmen kiven varassa ja neljäntenä kosketus kallioon.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Alempaa löytyi kolmen ison kiven rypäs, joista yhellä oli nurkan alla kivi. Alle ei mahtunut.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Sitten hakkuuaukeelta löytyi tälläinen asetelma (kartta).

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Oliko kivi ollut joskus vaakatasossa?

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Kiveltä oli hyvät näkymät etelään. Varkauven piiput näkyy kuvassa vasemmalla koivujen ja haapojen välissä. Oikealla Sorsaves.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Palasin takasin päin noron reunaa pitkin.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Välillä näkyi norossa kulkeva tie.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Rinteellä kasvoi paljon katajia.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Tämä taisi olla vanhin kataja, joka tuli vastaan. Siltä oli latva poikki.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Jo oli oksat mutkilla.

Lepuukivenrinne, Leppävirta

Löysin jyrkänteen loputtua vanhan pengertien. Katsoin vanhasta 1973 tehystä kartasta, niin rinteen poikki kulki silloin polku, jota oli ilmeisesti kulettu hevospelillä Kotamäen tilalta Unimäen tilalle.

Lepuukivennoro, Leppävirta

Kipasin tien toiselle puolen tutkimaan rinteeltä näkynyttä nyppylää. Sieltä löytyi tällänen asetelma (kartta).

Lepuukivennoro, Leppävirta

Se oli kahen kivien varassa ja kosketus kallioon.

Lepuukivennoro, Leppävirta

Kolmaskin kivi oli ollut nurkan alla, mutta olisko mettäkone tönässy?

Lepuukivennoro, Leppävirta

Kiven vierestä avautui maisema Lepuukivennoroon.

Lepuukivennoro, Leppävirta

Jatkoi pohjoseen päin ja sieltä löytyikin mielenkiintoinen noro.

Lepuukivennoro, Leppävirta

Noro oli vetinen, reilut 10 m leveä. Hirvet olivat talloneet pohjalle polun.

Lepuukivennoro, Leppävirta

Noroa reunusti 10 metriä korkeat kallioseinämät.

Lepuukivennoro, Leppävirta

Olikohan tätä käytetty muinoin peurojen metästykseen? Ajettu peurat rotkoon…

Lepuukivennoro, Leppävirta

Sienestyskausikaan ei ole vielä ohi. Jätin jäiset suppikset kuitenkin kerreemättä.

Lepuukivennoro, Leppävirta

Jatkoin pohjoseen ja ihastuin tähän honkavanhukseen.

Lepuukivennoro, Leppävirta

Aivan tien vierestä löytyi retkuilun suurin siirtolohkare (kartta).

Lepuukivennoro, Leppävirta

Kolmituntinen retkuilu rotkomaisemaissa alkoi jo niin väsyttää, etten innostunut kivestä sen enempää.

Olipas mukava retkuilla, kun ei kastunut. On näitä pakkasia ootettukin…

  • Jaa

Comments are closed.