logo

Kesän viimeinen päivä Suvaksella

Eilen oli kesän viimeinen päivä ja Suomen luonnon ensimmäinen päivä niin aurinkoinen, joten käätimme tilaisuuen hyväksemme ja nakkasimme kannootin auton katolle – suuntana Haapamäk. Olin kartasta yrittänyt selvittää mahollista kannootin laskupaikkaa. Ropassa on vanha satama mutta siellä näytti kartan mukaan olevan puomi esteenä. Kohmansalossa Luukonlahessa oli selvä venelaituri mutta se oli viitisen km sivussa suunnitelmastamme reitistä. Haukilahessa näytti tie menevän rantaa ja eikä siellä näyttänyt olevan rakennuksia. Päätimme käydä kurkkaamassa sitä. Varasuunnitelmissa oli laskea kannootti Kuolemanlahden sillan vierestä. Tämä on tätä ainaista pähkäilyä. Mistähän sais sellasen tietokannan, jossa olis kaikki mahdolliset kanootin laskupaikat eikä tarviis aina arvuutella?

Ajoimme Näätänmaan kautta Haapamäkkeen. Ajettuamme Haapamäentietä 9.9 km, kääntyi tie vasemmalle Haukilahteen. Iloksemme se osottautui tukkienlaskupaikaksi ja vieressä oli ihan veneenlaskuun tarkoitettu liuska, joten saimme auton ihan veen rajaan ja kannootin näppärästi vesille.

Vesitatar kukki suurina mattoina ja siellä tuli kohdattua kesän ensimmäinen amiraali.

Tämä osa Suvasta on kallioista saarisokkeloa, jossa yhdestä väliköstä kulkee Heinäveden reitti. Kartta meloskelualueesta.

Palokärki teki ylilennon.

Tankkasimme Paimensaaren retkisatamassa.

Emäntä kuvailee blogiinsa kuvatuksia.

Täältä emme löytäneen kalasääsken pessee, mutta bongasimme kalakuljetuksen. Lahna saa kyytiä…

Siellä se kesän viimeinen päivä vierähti nopsaan. Paljon nähtiin ja paljon jäi vielä näkemättä. Tänne tullaan taas…

Lissee kuvia reissusta Leppävirtaa-blogin nuamakirjasivuilla.

  • Jaa

Comments are closed.