logo

Iiroiluja, osa 6.

Suuntasin pe toiselle puolen koskea, koska olin nähnyt Iiron aiemmin viikolla kosken niskalla. Metikössä oli vielä viime kerralla löytämäni metsäkauriiden ruokailu- ja makuupaikkajäljet mutta niiden päällä oli nyt suuremmat sorkat. Hirvi oli ettinyt kosken ylityspaikkaa.

Tiirailin putken läpi että missähän se Iiro. Aku & Iines löytyivät… Eiku mitä…. Olin väärällä puolen koskeen…

Iiro veti sikeitä laavun saaren rannassa. Eikun aja 25 km toiselpuolen koskee…

Nyt kun tiesin missä Iiro makaili niin pääsin laavun suojassa hiipparoimaan n. 7m päähän siitä ja seuraamaan syöminkejä ihan rannassa.

Piilouduin veneen taakse ja seurailin pitkään sen hommia.

Sitten nostin pääni väärään aikaan ylös ja vaikka kuinka patsastelin niin se oli huomannut silmät ja alkoi meloskella koskelle. Äääsh, pitäs aina olla aurinkolasit päässä…

  • Jaa

2 Kommentit

  1. Kävin kuviasi läpi pidemmältä ajalta (2 kuukautta) ja löysin aivan uskomattoman kauniita kuvasarjoja. Valon leikkiä talvisilla hangilla, lintuja vesillä ja rannoilla, kunnolla sekosin ”Tammikuinen pakkaspäivä”-postaukseesi. Mitkä värit, talven kylmyys ja kovuus, utua veden pinnalla. Henkeäsalpaavia kuvia…

    Iiro näyttää varsin terhakkaalta persoonalta, nuupahtaneisuudesta ei tietoakaan…:)

    • Kiitos kiitos. Pakkaspäivät ovatkin hienoja koskella. Viime aikoina vaan tuo aurinko on niin pihisti näyttäytynyt. Ilman sitä ei oikein saa värejä kuviin…