Läksin eilen tutkimaan Jäppilän saloja. Siellä risteilee joukko mettäautoteitä todella kivisissä maisemissa. Savon Inariksi sitä mainostetaan. Suuntasin ensiksi Kivikurulle, jossa olen kerran aiemmin pikaisesti käynyt.

Hemmetin hieno paikkahan se on. Ihmettelen miksi se on niin vähän arvostettu. Ihan Orinoron vertainen nähtävyys ja Sorsakoski-Jäppilä maantiellä on vain haalistunut puukyltti asiaa osoittamassa. Tänne siis pitää osata tulla.

Mahtavaa louhikko. On täällä joskus käynyt kunnon ryminät.

Pompin kiveltä kivelle läpi kurun ja kiipesin lopuksi takaisin mäen päälle.

Pieniä luolia pilkoitteli joka paikassa.

Tämä luola oli isoin. Tuon keskimmäisen männyn käppyrän kohdilta pääsi ihan immeisen mentävään tilaan, jossa olis varmasti pysynyt kuivana sateellakin.

Täällä sai ihastella keloja, jotka meidän korkeuksilla on harvinaisia.

Lissee kuvia kuruvaelluksesta ja ajo-ohjeita löytyy nuamakirjan galleriasta.

Jatkoi Kivikurulta matkaa ja kurvailin mettäautoteitä ja löysin uusia kohteita, mutta niihin pitää palata myöhemmin. Talviajan pimeys ajoi kotio…