Kivikurun kainaloissa

Läksin eilen tutkimaan Jäppilän saloja. Siellä risteilee joukko mettäautoteitä todella kivisissä maisemissa. Savon Inariksi sitä mainostetaan. Suuntasin ensiksi Kivikurulle, jossa olen kerran aiemmin pikaisesti käynyt.

Hemmetin hieno paikkahan se on. Ihmettelen miksi se on niin vähän arvostettu. Ihan Orinoron vertainen nähtävyys ja Sorsakoski-Jäppilä maantiellä on vain haalistunut puukyltti asiaa osoittamassa. Tänne siis pitää osata tulla.

Mahtavaa louhikko. On täällä joskus käynyt kunnon ryminät.

Pompin kiveltä kivelle läpi kurun ja kiipesin lopuksi takaisin mäen päälle.

Pieniä luolia pilkoitteli joka paikassa.

Tämä luola oli isoin. Tuon keskimmäisen männyn käppyrän kohdilta pääsi ihan immeisen mentävään tilaan, jossa olis varmasti pysynyt kuivana sateellakin.

Täällä sai ihastella keloja, jotka meidän korkeuksilla on harvinaisia.

Lissee kuvia kuruvaelluksesta ja ajo-ohjeita löytyy nuamakirjan galleriasta.

Jatkoi Kivikurulta matkaa ja kurvailin mettäautoteitä ja löysin uusia kohteita, mutta niihin pitää palata myöhemmin. Talviajan pimeys ajoi kotio…

2015-03-04T10:56:06+00:0031.10.2011|7 Comments

7 Comments

  1. Pitsit sekaisin 1.11.2011 at 11:38

    Aivan uskomaton paikka, totta tosiaan. Kuin peikkojen kivien paiskelukenttä. Kuvissasi se on karu ja osittain pelottavakin paikka, näinkö myös todellisuudessa, uskoisin näin. Komea kuvasarja, enpä muuta voi sanoa…:)

  2. ATToivanen 3.11.2011 at 18:46

    Pitsit sekaisin: Minusta myös ihan mahti paikka. Tykkään tollasista mahtipontisista paikoista ja suurista kivistä. Siinä tuntee ittensä pieneksi luonnon voimien edessä.

  3. uuvana 4.11.2011 at 19:51

    Onpas mahtava paikka kerrassaan. Tuohan pitäisi olla ihan kansallinen nähtävyys – missä päin tuo tarkemmin ottaen on?

    Minäkin tykkään kivisistä paikoista, louhikoista ja kallioista. Niissä on ihan oma tuntunsa, kun ei ole multaa ja maata siinä peittona. Isoja siirtolohkareitakin pitää aina metsässä poiketa polulta katsomaan. Lapsena piti aina tietysti jokaisen päälle kiivetä, mitä isompi kivi ja vaikeampi niin sen parempi tottakai.

    Tuolla saa kyllä pomppiessa katsoa ettei pompi johonkin onkalon pohjalle. 😛

  4. ATToivanen 7.11.2011 at 21:51

    uuvana: Paikka sijaitsee Jäppilässä, se taitaa olla Pieksämäkeä. Tässä tarkka karttalinkki: http://www.infokartta.fi/psavo/?l=peruskartta%2C3%2C3534396%2C6920205%2CKivikuru
    Penskana tykkäsin pomppia rantakivillä, joten taitoa löytyy. Vielä oli suhkot hallussa, ettei tullut tiputtua kovin pahasti 8)

  5. Pasi Lepola 28.5.2013 at 18:03

    Näin sitä löytää uusia mielenkiintoisia blogeja! Blogasin tänään mm. Kivikurusta ja surffailin samalla muita aiheeseen liittyviä postauksia ( http://lepoland.blogspot.fi/2013/05/kuvakavelylla-orinoron-rotkossa-ja.html ). Täytyypä laittaa blogisi seurantaan ja tutustua siihen myöhemmin paremmalla ajalla!

    • Anssi Toivanen 29.5.2013 at 21:19

      Mukava kun pistäydyit. Blogisi vaikkutti myös mielenkiintoiselta. Kuhan opetuskiireet hellittää niin pitää surffailla siellä laajemmin… Ei lammessa ollut rupikonnat kudulla? Viime keväänä näihin aikoihin siellä kävi kova kurnutus ja pulahtelu.

  6. […] kotoa löytyy ennestää tuntematon hieno luontokohde. Kävin samalla reissulla kuittaamassa Kivikurun pari […]

Comments are closed.

Kiinnostiko kuvat?
close slider

Kiinnostuitko Satunnaisen Retkuilijan valokuvista?
Ota yhteyttä!

Valokuvieni käytöstä julkaisuissa, verkkosivuilla jne. sekä kaupallisissa tarkoituksissa on sovittava erikseen.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Kuvien käyttötarkoitus