Kattelin GTK:n maankamara kartan muinaisrantoja ja huomasin että Sorsaveen Sortoniemen Sortomäki on ollut muinoin 15 m korkea saari. Läksinpä lumikenkäilemään sinne.
Sortoniementie oli aurattu laavun risteykseen asti ja lopun matkan sain ajella omia uria mettäautotien kääntöpaikalle (kartta).
Kipusin vuorelle ja ihailin lumista mettää.
Eräästä rakosesta avautui näkymä Sorsaveelle.
Tutkin karttaa merkittyjä kiviä, muttei niissä nyt mitään sen kummempaa ollut. Tälläisen kepin löysin mäen korkeimmalta kohalta. Kuinkahan muinainen sorsakoskelaisen alkuasukkaan merkkitikku?
Palasin autolle ja ajelin hiukkasen takasin päin, kurkin silmäkulmasta mettää ja puikahin tutkimaan isoja kiviä, kun sellanen sattui näkyviin.
Yksi puikahus kannatti. Löysin rapakivikokoelman (kartta). Ylempi pari oli samaa kiveä. Niitten väli oli vaan rapautunut melkein irti.
Näitten suojassa oli käyty tarpeilla.
Ilmeisesti sama lintu oli hakonut viereiset männyt.
Ajelin takasin päin ja pysähyin tuoreelle hakkuuaukolle. Ainut hyöty näistä aukoista on että näkee kauvas.
Silmääni sattui tämmöinen kivikummajainen. Lippa siinä ainakin ol.
Kivi oli kerroskivi (kartta).
Kivi aines oli rapakiveä. Noin puolet kivestä oli haljennut vaakasuunnassa liikkunut hiukan. Kokoa kivellä oli noin kymmenen metriä kanttiinsa ja korkeutta nelisen metriä.
Rakosesta näki osittain läpi kiven.
Usealle reunalle muovostui lippa.
Tämä oli syvin lippa.
Reilun metrin luokkaa. Näytti että sen suojassa oli pietty tulta.
Kerrosvoileipä?
Kiven takana oli pyramiitin mallinen kivi, joka tuijotteli pirun pellolle.
Sen alle jäi luolamaimen tila. Olis sinne pari immeistä mahtunut pitkälleen.
Menipäs nopsaan iltapäivä metässä. Minun ku piti vaan pikaseen kävästä…
