Leväluhta – rautakautinen uhrilähde, Isokyrö

Viime lokakuussa tuli tilaisuus vierailla Leväluhdassa (kartta), kun läksin käyttämään emäntää neulomassa Strömsöössä – ihan ohjelman nauhotuksissa. Marraskuussa oli taas tilaisuus käydä Kansallismuseossa katsastamassa mitä Leväluhdan arkeologisissa kaivauksissa olikaan löytynyt. Silloin isolle kirkolle vei Kansallisaarteen etsintä-näyttelyn avajaiset.

Leväluhdan rautakautinen uhrilähde on Suomen tunnetuimpia arkeologisia kohteita. Ensimmäinen kirjallinen maininta Levänluhdasta on jo vuodelta 1674. Tällöin Isonkyrön seurakunnan kirkkoherra Israel Alftanus kirjoitti Tukholmaan muinaislöytöjä tutkivalle toimielimelle paikasta, josta on löytynyt ihmisen luita ”läpi aikojen”. Lähdettä on tutkittu useaan otteeseen. Sen tutkimuksista on tehty mm. YLE ”Levänluhdan kadonnut kansa”-tiededokumentin 2010. Viimeksi 2012 aloitettu projekti päättyi 2017: ”Rautakauden kalmistosta löydettiin 75 kiloa luita, mutta kenelle ne kuuluivat? ”

Leväluhtaan on hyvät opasteet ihan valtatieltä 18 asti. Isonkyrön ja Ylistaron väliseltä Kyrönmaantieltä käännytään Orismalan risteyksestä Leväluhdantielle maantie 7031. Opasteet johdattaa parkkipaikalle, josta lähtee opastettu polku pienen kalliosaarekkeen läpi lähteelle.

Polku vie pellon reunaan, josta löytyy lisää opasteita.

Peltoaukean keskellä erottuu koivuja ja kuusia kasvava saareke.

Saarekkeesta on löytynyt vuosisatojen aikana rautakautista aineistoa – noin 90 ihmisen jäännökset, hevosten ja lehmien luita, hopea- ja pronssikoruja sekä pronssikattila. Löytöaineisto on säilynyt savessa ja liejussa poikkeuksellisen hyvin. Suohauta on erikoinen Suomessa ja Pohjoismaissa, sillä tuolloin tavallisesti tehtiin polttohautauksia. Tämä voisi viitata siihen että kyseessä olisi uhripaikka.  Tämä rautakauden suokalmisto on ajoitettu kansainvaellus- ja merovingiaikaan, noin 300-750 jälkeen ajanlaskun alun.

Levänluhta on alun perin ollut lampi tai pieni järvi, ei suo. Nyt siitä on jäljellä pari pientä vetistä kuoppaa.

Tältä suon silmäke näytti 1894 Hackman Alfred Leopoldin kuvaamana (Museoviraston Kuvakokoelmat).

Leväluhdan löydöt oli aseteltu Kansallismuseossa omaan vitriiniin uudessa Suomen esihistorian perusnäyttelyssä.

Ihmisten luiden lisäksi esillä oli suohaudasta löydettyjä kansainvaellus- ja merovinkiajan koruja. Aseita löytöaineistossa ei ole.

Löydöt oli aseteltu näytille todella hienosti. Vitriini on niin mystisen kuin itse paikkakin. Saas nähdä kun viimeisten tutkimusten tulokset julkaistaan, joko leväluhdan salaisuudet on selvitetty.

2018-01-01T18:21:27+00:00 01.01.2018|Kommentit pois päältä artikkelissa Leväluhta – rautakautinen uhrilähde, Isokyrö
Kiinnostiko kuvat?
close slider

Kiinnostuitko Satunnaisen Retkuilijan valokuvista?
Ota yhteyttä!

Valokuvieni käytöstä julkaisuissa, verkkosivuilla jne. sekä kaupallisissa tarkoituksissa on sovittava erikseen.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Kuvien käyttötarkoitus