Viime viikolla jatkoimme Jussin kanssa retkuilua Etelä-Konneveellä. Jussi oli pari päivää aiemmin laittanut Jatan kevätteloilta järveen turpoomaan, jotta pääsimme sillä puksuttelemmaan pitkin järven selkiä.
Olimme ettineet muinaisjäännösrekisteristä mielenkiintoisen kohteen Keulatniemessä: hautarauniot. Suunnistimme kohen Keulatniemen kären hiekkalaguunia. Toinen oli asuttu, mutta toisen pohjukasta lähti tie kohen paljasta mäen nyppylää.
Laguunin suulla meiät otti vastaan taivaalle tuijotteleva ukko. Nousimme jyrkkää rannasta lähtevää mettäautotietä ylemmäs.
Hautarauniot löytyivät nyppylän jäkälän peittoiselta puista lähes paljaalta korkeimmalta kohalta (kartta)
Raunioissa oli kaiken muotoista ja kokoista kiveä.
Raunioiden välissä oli irrallisia kiviä satunnaisessa järjestetyksessä. Jännä paikka. Kukahan tänne oli hauvattu? Hämäläinen heimopäälikkö, joka kuoli savolaiskahakoissa?
Palasimme Jatalle tutkien laguunia ympäröiviä kallioita luolien toivossa. Ei tärpännyt.
Pukkasimme Jatan vesille ja suunnistimme murkinoimaan Lapinsaloon.
