logo

Tag : Karttula

Autuaankannaksen lohkareluola, Karttula

Tänään tuli harrastettua oikein lähiretkuilua. Karttulan Autuaankannas – autotien levyinen kannas Virmasveen ja Autuaanlammen välissä – on ollut jo lapsuuteni mökkimaisemaa. Kannaksen uimarannalla on uitu ja ryplätty. Kannaksella on lastattua puuvene täyteen ja souvettu vastapäiseen Kotilanniemeen ukin mökille. Rypläykset jatkuivat mökin hiekkarannassa. Elettiin 70-lukua. 80-luvulla ukki kuoli ja mökki men. Vanhemmat hommasivat jo aiemmin mökin lähiseuvulta. Autuaankannaksella oli aina mökkimatka lopuillaan. Kannaksella hiljennettiin ja arvuuteltiin möyriikö Virmas vai onko tyvenessä. Tänään Virmas möyrys tielle asti. Autuaankannas (kartta) on osa hiekkaharjua, joka jatkuu Virmaaseen 1.5 […]

Kivikankaalla ol iso kivi

Usein kysytään miten valihen retkuilukohteet. No, kaverit jeesaa aeka paljon, jonkun verran lukijoilta tulee vinkkejä, sitten tutkiskelen paikallisia julukaesuja – kyläkirjoja ja muita ooppuksia mihin on tallennettu tietoa muinaisuuvesta. Sitten kattelen karttoja. Tänään retkuilun kohe määräytyi kartan mukaan. Kattelin lähistöltä mukavaa päeväkävelykohetta ja huomasin karttamerkinnän Kivikangas ja kankaalla oli merkitty yksi ainoa iso kivi. Siitäkö kangas on saanut nimensä? Otetaanpa selevää… Keli oli aika raskas – lum upotti – samoin sammaleet alkovat sulaa – nekin upotti. Yritin loikkia päläveltä pälävelle. […]

Auringonlasku maaliskuisella Virmaalla

Lintuniemen pakkasaamu

Vähintää kerran vuoessa on käytävä kuleksimassa Lintuniemen soraharjannetta (kartta). Eilen oli mukava tyyni pakkasaamu. Lintulahti oli jo ottanut jäätä. Pakkasmarjoja joka puolella. Hämisten verkot olivat saaneet kuurat ja tuulen vire puotteli niitä latvustosta. Käpytikka kulki eelläni pajalta pajalle. Niemen kären vanhoja petäjiä. Käyrässä oksassa huomasin karsikkomerkinnän. Jotain V-muotoista kaiverrusta siinä oli, mutta oli jo niin kuroutunut… Tikka oli pitänyt rakoa pajanaan. Lintuniemi oli virmaanpääläisten Karttulan kirkolle soutumatkalla. Virmaasta nousi usvaa. Se yritti jäätyä. Osa kivistäkin oli jäässä. Polveni valitti, että […]

Valkeisenkalliot, Kakkisensalo, Karttula

Kakkisensalo on vielä suhkot erämaata ja suhkot lähellä asutusta. Siellä saa olla ihan rauhassa. Olen käynyt järvillä kalassa muutaman kerran ja ajellut muuten vaan läpi pitkin huonokuntoisia mehtäautoteitä. Palailin mökiltä läpi salon ja tutkin mitä mehtäautoteien varsilta löytyy. Piipahdin Hoikkalammen laavulla makkaralla – tai kotahan tuo oli. Kattelin siinä karttaa ja huomasin että olin lähellä Valkeista. Kesällä 2012 tuli käytyä siellä kuvailemassa kalakaveria. Silloin kiipesin Valkeisenkallioille (kartta) ihailemaan näkymää erämääjärvelle, jonka rannoilla ei ole yhtään mökkiä – vielä. Vasemmalla näkyvä niemi […]

Iltakävelyllä mehtäkauriitten kanssa

Läksin iltakävelylle Hallasuonpelloille. Jos vaikka saisin kurkia kuvattua. Pellolla oli kurkia ja eiliseen tapaan lähestyi niitä metästä käsin, mutta nää olikin oppineet mun taktiikan ja läksivät lentoon ennen kuin pääsin pellon reunaan. Samalla yksinäinen joutsen teki näyttävän ylilennon. Aattelin kurkata kulman takasen Hirviniityn pellon kun sieltä oli viimeksi kuulunut kurkien kailotusta. En päässyt kuin muutaman askeleen kun huomasin pellon päässä mehtäkauriin ruokailemassa. Se oli minusta n. 300 m päässä. Kävelin pellon reunaa hiljakseen – aina pysähtyen kun kauris nosti päätään. […]

Sitkansolan kolome järreetä närettä

Eilisen aamupäivän kurkin mökin ikkunasta joko tuo sae loppus. Puolen päivän aikaan kyllästyin kurkkimaan ja läksin valloittamaan Karttulan Honkamäkeä (kartta) – Struven ketjun yhtä merkkipistettä. Päätin lähestyä Tervamäentien kautta iästä ja matkalla kurkata kolme rauhoitusmerkkiä Sitkansolassa. Aina reittivalinnat eivät osu kohillee, vaikka tiirailin maastoa ilmakuvistakin. Lähestyi Sitkansolaa Tervamäen ja Kuivamäen välistä notkelmaa pitkin, joka oli aika rankka nousu hakkuupöpelikössä. Itse sola oli tervaleppälehto joten puuta oli pitkittäin ja poikittain – lisäksi sae ei ennustuksesta huolimatta tauonnut. Keskeltä lehtoo löytyi vierekkäin […]

Pellot pullollaan lintuja

Kevät se on tullut Virmaanpään pelloillekin. Muuttolinnut ja muutkin talven yli säilyneet kansoittavat pellot. Hallasuon pelloilla oli kurkia. Hiipailin metän suojassa lähemmäs. Lopulta paljastuin ja… … noustiin siiville kailottaen. Kailotukseen yhtyivät koko Virmaanpään peltojen kurjet. Lintulahen pelloilla riittää aina muuttoaikaan lintua. Kyyhkyjä, … …, kaiken sortin lokkeja, hyyppiä,… …, variksia, kurkia, harakoita, räksiä, … Missähän joutsenet?

Tutun metsän tunteen kuin omat taskunsa, vai tunteeko? Kissakivellä Virmaanpäässä

Läksin tännään puusavottaan mökille. Isä-ukko ol siellä perannu vanhaa pellon lämpärettä lepistä ja koivuista. Läksin kantelemmaan rankoja kassaan. Siinä möyrytessä tul puhetta tuossa kivenheiton piässä olevasta Kissakivestä (kartta), josta ol juttua Retkipaikassa ihan äskettäin. Miten myö ei olla sinne eksytty 40 vuoessa mitä tässä ollaan mökkeilty? Isä-ukko vielä pitempään kun ukin mökki ol kanssa tuossa vieressä. Eipä sitä olla tarvittu karttoo tutussa metässä, mutta ei oo vuan satuttu kivelle. Viime talavenakin könysin mehtäkaariin jälillä ihan kiven vierestä Välsuolle. Monet kerran marjassa […]

Mustaa valkoisella – ainakin melkein

Oppilaani – 3. vuosikurssin mediassarit Varkaudesta – ovat touhunneet koko syksyn valokuvanäyttelyä – suunnitellen, kuvauspaikkoja etsien, kuvausrekvisiittaa hankkien ja valmistaen, kuvaten, käsitellen, julisteita ja flyereita väsäten ja markkinoien. Valokuvanäyttely ”Vieläkö on villihevosia?” Varkauden kirjastossa avataan ens ma klo 18:00 ja kestää 14.-29.10.2013. Tervetuloa! Innostus on ollut niin suuri, että minun on tarvinnut vain heittää vettä myllyyn tai lissee löylyä… Oppilaat valitsivat kuvien tyyliksi semimustavalkoiset – mustavalkokuvia korostusvärillä. Tulos oli niin näyttävä, että olen itekin taas vaihteeksi kokkeillut mustavalkokuvien rajoja. Sain kunnian […]