logo

Tag : Inari

Martintupavaaran kuru, Inari

Inarin reissun viimeinen kohe oli Martintupavaaran kuru (kartta). Aivan Nellimin tien varressa sijainnut kallioruhje valikoitui kohteeksi ihan kartan perusteella. Jätimme auton vanhalle tieuralle ja läksimme lampsimaan kohen kurua. Ei taervinnut mennä pitkällekään mettään kuin saimme piekanapariskunnan huomion. Tällä kertaa emme nähneet pesää, mutta piekanat vahti meitä koko matkan. Saavuimme kurujen risteykseen – yksi jatkui eteenpäin ja kaksi haaraan nyppylän sivuitse. Mikähän mahtoi olla Martin tarina? Ettei vaan Martti olisi kivettynyt kuruun? Kurun pohjalla virtasi kirkasvetinen puro. Totesimme jo turnausväsymyksen niin pahaksi […]

Kalkuselkä – jumalattaren vaara, Inari

Kalgu – Ämmä – on Akkun sijaan toinen naispuolisen jumalolennon nimitys Saamenmaalla. Inarissa on kolme merkittävää maastokohetta nimetty Kalgulle: Muotkatuntureitten Kalgoaivi, Rahajärven Kalkuselkä ja Kalkuvaara, joka sijaitsee Inarin kirkonkylästä lounaaseen. Kalkuvaaraa pietään läheisen mahtiseidan Ukonsaaren Akkuna. Inarilaiset ovat käyneet Kalkuvaaralla juhlistamassa kaamoksen päättävää auringonnousua. Me läksimme ottamaan selvää Kalkuselästä (kartta).  Ajelimme majapaikastamme kohen Inaria ja vähän ennen Karhunpesäkiven levikkeitä käännyimme vasemmalle nimettömälle tielle, joka vei meidät Vaadinselän taakse. Tien alkupäässä tuli vastaan paikallinen duracellpupu, jolla oli hirvee kiirus. Noin 4 km […]

Juppuravaaran kadonneen näköalan metsästys, Inari

Etsimme emännän äitin elämänkertakirjaan kuvia hänen lapsuuden kodistaan Inarin Nuora-Juhanista. GTK:n Hakku-tietokannasta löytyi pari juhannusyönä 1904 Nuora-Juhanin rannalla otettua kuvaa, joista toinen oli maisemakuva kentän rannasta etelään. Kuvan korkein nyppylä on Juppuravaara. Olimme samalla paikalla samana yönä mutta 112 vuotta myöhemmin. Usva alkoi nousta kuten silloinkin. Maisemaa ihallessa päätimme kivuta Juhannuspäivänä Juppuralle. Sieltä pitäisi olla näkymä myös toisinpäin. Juhta sai kunnon kokeen kun sen piti kivuta Juppuralle menevää sateitten syövyttämää ns. mettäautotietä (kartta), jossa puolen kilsan matkalla ol nousua lähes 100 […]

Kirakkakönkään lohkareluolat, Inari

Juhannuspäivänänä meni Inarissa retkuilun merkeissä. Päivän ensimmäinen kohe oli Kirakkakönkään kivikautinen asuipaikka (kartta). Ajelin Koppelosta Inariin ja tietä näki että Kirakkakoskessa kävi kova kohina. Jätin auton kosken itäpuolelle ja läksin talsimaan kosken niskalle. Mettäautotien vieressä tuli vastaa muinainen pyyntikuoppa. Rahajärvi on padottu ja yleensä kaikki vesi johdetaan Inarin tien vieressä olevan voimalan turpiinien läpi. Nyt oli vettä niin paljon että vettä juoksutettiin voimalan ohi koskeen. Korkea veenpinta esti myös kosken niskan kivikautisten asuinpaikkojen tarkastelun. Ne olivat veen alla. Kirakkakönkään rinteillä […]

Ukonjärven seitavaara Akku eli Ákku, Inari

Juhannusaatto Inarissa ei ollut kovin kuiva. Vettä sateli hiljakseen, mutta oli tyyntä. Läksin katsastamaan Ukonjärven seitavaaraa Akkua. Akkun jumalallisen parin Ukonjärven Ukon luolan ja seidan tarkastimmekin jo kesällä 2014. Akkun lakialue on inventoitu Museoviraston toimesta vuonna 2008 ja muinaisjäännösrekisteri kertoo: ”Fellmannin (1906) mukaan Ukonjärven pohjoisrannalla sijaitsevalla Akku-nimisellä vaaralla kerrottiin näkyvän jälkiä Akan alttarista. Akanvaaraa sanotaan myös uhripaikaksi. Vuoden 2008 inventoinnissa tarkastettiin Akunalusjärven ympäristö sekä Akun lakea ja länsirinnettä, mutta merkkejä uhripaikasta ei havaittu. Akun laella on suuri, karhua muistuttava siirtolohkare, joka […]

Akupää eli Áhu-uáiváš, Inari

Inarin reissumme toisen päivän kohteena oli seitavaara – Akupää (kartta). Olimme käyneet viereisellä Pahakurulla jo viime kerralla. Nyt pääsimme Juhtalla sorakuopalta mettäautotietä pitkin tien loppuun asti. Läksimme kipuamaan Akupäälle ja kivitasku säesti alkumatkaamme. Kiipesimme tunturikoivikon läpi. Akupään korkein kohta oli soralla. Huippu oli merkitty latomuksella ja sen vierestä aukeni näkymä Kurujärven suuntaan. Inarin historia-kirjassa kerrotaan Akupäästä näin: ”Inarissa Akalle on nimetty kolme huomattavaa vaaraa, joista on johdettu nimistöä lähiympäristöön. Akupää sijaitsee Inarin eteläpuolella, Ivalosta kaakkoon. Akupään kallioisella lakialueella on ainakin kaksi kivipöytää, neljän pienen aluskiven varassa […]

Pajalâskedgi eli Päällyskivi, Konesniemi, Ivalo

Teimme juhannuksen aikaan paluun Inarille. Pari vuottta sitten lupasimme palata samoihin maisemiin, kun tutkimusretkemme aikana ilmaantui paljon uusia retkuiltavia kohteita. Tällä kertaa kohteinamme oli Inarin seitatunturit ja -vaarat. Saapumispäivän iltana otimme Koppelon majapaikkamme lähikohteen retkuiltavaksi – Pajalâskedgi (kartta). Muinaisjäännösrekisteri kertoo: ”Päällyskivi sijaitsee Inarijärven Koskivuonon itärannalla, Konesniemen pohjoiskärjen länsilaidan edustalla. Noin 4 m x 3 m kokoisen, rantavedessä olevan kiven päällä on 3 pientä kiveä, joiden päällä sijaitsee noin kuution kokoinen kivi. Kivi tunnetaan myös Päiviönkivenä tai Päiviö Vuolabin kivenä. Kohteeseen […]

Keskiyönaurinko juhannuspäivän sarasteessa Tuulispäällä, Inari

Inarin reissu, osa X: Tuulispäät ja Sovintovaara – näköalapaikat Inarin järvelle

Inarin reissun kuvat alkavat olla kalutut. Viimeiseksi maisemakuvia parilta näköalapaikalta Inarin ja Ivalon väliseltä tietä poikettuna. Tuulispäät (kartta) kohoaa 360 m korkeuteeen ja sen päällä on masto. Maston aian vierestä avautuu komea näkymä koilliseen Ukonselälle ja yli Miesniemen Inarille. Tuulispäältä erottuu mahtava Ukko (Retkipaikka.fi: Ukonsaari, Inari). Saari on pyhä seita, vanha saamelaisten palvontapaikka, jonka louhikkoisten rinteiden onkaloihin on tuotu uhrilahjoina riistaeläinten, lampaiden ja vuohien luita ja erityisesti peuran sarvia. Laskeuettaessa Tuulispäältä sain tähtäimeen suokeltaperhosen. Inariin Tuulispäälle piti kiivetä, jotta sain […]

Inarin reissu, osa IX: Karhunpesäkivi – Suomen suurin tafoni

Kun ajeloo minusta Suomen kauneinta tien pätkää Ivalosta Inariin, niin ei voi olla huomaamatta Möyssäjärven rannalla sijaitsevaa turistirysää. Rysä on perustettu Karhunpesävaaran kuppeeseen Suomen vanhimpien honkien varjoon. Vaara on saanut nimensä ontosta siirtolohkareesta – Karhunpesäkivestä (kartta). Kiven kerrotaan saaneen nimensä siitä, että lumimyrskyssä eksynyt lappalainen oli mennyt luolaan suojaan ja nukahtanut sinne. Herättyään hän huomasi, että samassa luolassa oli talviuntaan viettävä karhu. Karhu ei onneksi herännyt ja mies pääsi poistumaan luolasta myrskyn laannuttua. Karhunpesäkiven luokse johtaa portaat.  Kiven sisällä olevaan […]