logo

Tag : Inari

Veneretki Korkia-Mauran jääluolalle, Inari

Viime kesänä toteutui pitkäaikainen haave päästä käymään Inarinjärven Korkia-Mauran jääluolassa (kartta). Sain oppaaksi ja venekyydittäjäksi alkuasukkaan emännän enon Jouko Kiviniemen. Venematkalla Nuora-Juhanista Korkia-Mauraan pääsin ihailemaan Inarinjärven maisemia. Mahlatin rannalla juoksenteli vitivalkoinen poron vasa. Lähestyessämme Korkia-Mauraa lännestä alkoi rannasta erottumaan retkisataman laituri. Jyrkänteen vierellä on myös nuotiopaikka. Jääluola sijaitsi aika rannassa – luohikkoisessa jyrkänteessä. Luolan suuaukko erottui mustana kolmiona. Suuaukolla tuntui heti viileältä. Alhaalta huokui kosteaa ilmaa. Luolaan laskeutui portaat. Reitti oli merkitty maalaamalla. No, jopas. Luolan seinät oli huurteiset ja […]

Pielpajärven erämaakirkko – Inarin vanha keskuspaikka

Ukonkiven risteilyllä jätimme Pielpavuonoon muutaman ulkomaisen vaeltajan, jotka olivat matjkalla Pielpajärven erämaakirkolle (kartta). Me päätimme tehä retken kirkolle kokonaan maitse Sarviniementien pysäköintialueelta, josta matkaa ikivanhaa kirkkopolkua pitkin tuli viitisen kilometriä suuntaansa. Koko matkan polkua ohjasti ikiaikaisten mäntyjen pilkat. Pilkkoja oli monen ikäisiä ja kokoisia. Pilkat ovat yleensä vanhin merkki, jotka säilyy jo hävinneistäkin kulkureiteistä. Ilima oli mitä parrain.   Lapin kesä oli kukkeimmillaan ja sitä ihhailtiin pysähtyen usseesti. Ylitimme muutamat purot ja suot pitkospuita myöten. Hassua oli huomata että jotkin matkaajat […]

Isonkivenjärven seitakivet, Inari

Sain itse geologi Aimo Kejoselta, joka tutkinut monet vuosikymmenet Suomen luolia ja siirtolohkareita, vinkkejä hyvistä Inarin retkuilukohteista. Yksi mielenkintoisimmista oli Isonkivenjärven seidat (kartta). Aimo kirjoitti: Isonkivenjärven seitakivet. N=7634975,707, E=512466,980 ja N=7634864,854 ja E=512638,258. Molemmat kivet ovat käytännössä sähkölinjan alla. Läntisempi on mantereella ja sen kyljellä on poltettu nuotiota. Toinen on järven saarerella ison seitalohkareen korkeimmalla kohdalla oleva kivipöytä tai jalkakivi, hieman samantapainen kuin Konesniemen Päiviönpöytä. Näitä seitakiviä palvottiin eniten 1860-1870-luvuilla, kun porolappalaisia muutti etelämmäs Norjan rajan mentyä kiinni. He olivat […]

Kurupää – heinäkuun lumilaikuilla, Inari

Karkasinpa juhlajärjestelyistä Kurupäälle (kartta).  Toteutin edellis kesäisen lupauksen kun valloitimme viereisen Akupään. Ajelin mettäautotietä Kurupään huipun kaakkoispuolelle – Hukkalammen alapuolelle. Läksi siitä kohen Hukkalampea. Varsin kirkasta oli Hukkalammen ves. Retkuilin kohe siinti lammen takana. Lammesta lähti virkeän oloinen tunturipuro. Vaaran rinteillä oli jos jonkinmoista kukkaa kukalla. Jotain yhteistä näillä kukilla oli. Saman värisiä kaikki. En tarvinnut kuleksia yksin. Myös tirppoja oli liikenteessä. Kaikilla nokka täynnä apetta. Vierailijasta ei selvästi tykätty. Elettiin heinäkuun ensimmäisiä päiviä ja vielä löytyi lunta – paikka […]

Nanguniemen seidan hopea-aarre, Inari

Inarin museo- ja luontokeskus Siidassa on näytillä yksi 2000-luvun merkittävistä muinaislöydöistä – Inarinjärven Nanguniemen hopea-aarre. Löydön teki inarilainen kirjailija Seppo Saraspää syyskuussa 2003, kun hän oli keräämässä poroilleen jäkälää Nanguniemen louhikossa. Hän havaitsi kalliokielekkeellä käärmettä muistuttavan esineen. Löytö osoittautui hopeiseksi kaularenkaaksi. Saraspää tutki ympäristöä ja havaitsi kaularenkaan pudonneen vajaa metri sen yläpuolella sijainneesta kivenkolosta. Varovainen tunnustelu osoitti, että käädyksi paljastuneen esineen lisäksi vastaavia esineitä olisi kiven kolossa useampiakin. Jäkälänkeruu jäi ja hän kiiruhti ilmoittamaan löydöstä Saamelaismuseoon Siidaan. Seppo Saraspää kertoo löydöstään Tarinoiden Inari äänitearkistossa: NANGUNIEMEN HOPEAKÄÄDYT: KORUKÄTKÖN LÖYTYMINEN. Vastaavia hopeisia kaularenkaita […]

Äijih, Ukko, Ukonsaari – seitasaari, Inari

Pyhä-Nattaselta matkasimme Ivalon Koppeloon, jossa pari viikkoisen retkemme majapaikkana palveli kunnostettu mummonmökki. Olimme tulleet myös sukuloimaan, joten aloitimme tutustumaan oikein joukolla Ukonsaareen – Inarin yhteen mahtavimpaan seitaan (kartta) – turistina turistiristeilyllä. Museo- ja luontokeskus Siidan rannasta lähtee kesäaikaan pari kertaa päivässä katamaraani, jolla pääsee tutustumaan Ukonsaareen parikyt minuuttia. Ukko – Äijih – on noin 250 metriä pitkä, 80 metriä leveä ja 30 metriä korkea kalliosaari. Sir Arthur Evans löysi vuonna 1873 ristiretkiaikaisen, itäistä perua olevan filigraanikoristeisen ohimorenkaan saaren länsipäässä olevasta luolasta. […]

Martintupavaaran kuru, Inari

Inarin reissun viimeinen kohe oli Martintupavaaran kuru (kartta). Aivan Nellimin tien varressa sijainnut kallioruhje valikoitui kohteeksi ihan kartan perusteella. Jätimme auton vanhalle tieuralle ja läksimme lampsimaan kohen kurua. Ei taervinnut mennä pitkällekään mettään kuin saimme piekanapariskunnan huomion. Tällä kertaa emme nähneet pesää, mutta piekanat vahti meitä koko matkan. Saavuimme kurujen risteykseen – yksi jatkui eteenpäin ja kaksi haaraan nyppylän sivuitse. Mikähän mahtoi olla Martin tarina? Ettei vaan Martti olisi kivettynyt kuruun? Kurun pohjalla virtasi kirkasvetinen puro. Totesimme jo turnausväsymyksen niin pahaksi […]

Kalkuselkä – jumalattaren vaara, Inari

Kalgu – Ämmä – on Akkun sijaan toinen naispuolisen jumalolennon nimitys Saamenmaalla. Inarissa on kolme merkittävää maastokohetta nimetty Kalgulle: Muotkatuntureitten Kalgoaivi, Rahajärven Kalkuselkä ja Kalkuvaara, joka sijaitsee Inarin kirkonkylästä lounaaseen. Kalkuvaaraa pietään läheisen mahtiseidan Ukonsaaren Akkuna. Inarilaiset ovat käyneet Kalkuvaaralla juhlistamassa kaamoksen päättävää auringonnousua. Me läksimme ottamaan selvää Kalkuselästä (kartta).  Ajelimme majapaikastamme kohen Inaria ja vähän ennen Karhunpesäkiven levikkeitä käännyimme vasemmalle nimettömälle tielle, joka vei meidät Vaadinselän taakse. Tien alkupäässä tuli vastaan paikallinen duracellpupu, jolla oli hirvee kiirus. Noin 4 km […]

Juppuravaaran kadonneen näköalan metsästys, Inari

Etsimme emännän äitin elämänkertakirjaan kuvia hänen lapsuuden kodistaan Inarin Nuora-Juhanista. GTK:n Hakku-tietokannasta löytyi pari juhannusyönä 1904 Nuora-Juhanin rannalla otettua kuvaa, joista toinen oli maisemakuva kentän rannasta etelään. Kuvan korkein nyppylä on Juppuravaara. Olimme samalla paikalla samana yönä mutta 112 vuotta myöhemmin. Usva alkoi nousta kuten silloinkin. Maisemaa ihallessa päätimme kivuta Juhannuspäivänä Juppuralle. Sieltä pitäisi olla näkymä myös toisinpäin. Juhta sai kunnon kokeen kun sen piti kivuta Juppuralle menevää sateitten syövyttämää ns. mettäautotietä (kartta), jossa puolen kilsan matkalla ol nousua lähes 100 […]

Kirakkakönkään lohkareluolat, Inari

Juhannuspäivänänä meni Inarissa retkuilun merkeissä. Päivän ensimmäinen kohe oli Kirakkakönkään kivikautinen asuipaikka (kartta). Ajelin Koppelosta Inariin ja tietä näki että Kirakkakoskessa kävi kova kohina. Jätin auton kosken itäpuolelle ja läksin talsimaan kosken niskalle. Mettäautotien vieressä tuli vastaa muinainen pyyntikuoppa. Rahajärvi on padottu ja yleensä kaikki vesi johdetaan Inarin tien vieressä olevan voimalan turpiinien läpi. Nyt oli vettä niin paljon että vettä juoksutettiin voimalan ohi koskeen. Korkea veenpinta esti myös kosken niskan kivikautisten asuinpaikkojen tarkastelun. Ne olivat veen alla. Kirakkakönkään rinteillä […]