logo

Tag : Heinävesi

Ilohovin Pirunlinna eli Vihantomäen laiheliinien luola, Heinävesi

Suomen Luolat kirjassa on tiiot Ilohovin Pirunlinnasta eli Vihantovuoren luolasta (kartta). Läksin ottamaan selvää tästä Heinäveen luolasta. Aattelin että pikkutiet ovat auraamattomat, joten päätin lähestyä pitemmän kautta Haverintien kautta. No, sielläpä tulikin vastaan kyltti: Ei talvikunnossa pitoa. Onneksi traktori ja pari autoa oli tehnyt uraa, jota Juhta veti hyvin. Jätin auton tien varteen mehtäautotien risteykseen. Läksin lampsimaan lumikengillä nimetöntä puroa kohen, Sehän osottautuikin näkemisen arvoiseksi. Suhkot puhasta vettä ja hiekkapohjainen. Seurasin puroa Syvänotkontielle. Arvaukseni osui oikeaan – ei aurattu. Kiersin […]

Kiurulammen lohkareluola, Heinävesi

Vuosi sitten kävin katsastamassa Heinäveellä Honkaniemen hautovan kanan – jalkakiven. Silloin etsimme alkuasukkaitten tuntemaa luolaa Kiurulammen ympäristöstä, muttemme löytäneet. Oppaani Ari löysi luolan myöhemmin. Viime sunnuntaina läksimme kolmeen pekkaan katsastamaan luolaa. Ari oli kutsunut mukaan myös Mikon, jolla on enemmänkin paikallistuntemusta Heinäveen luolista ja kivistä. Lähestyimme Kiurulampea pohjoisesta Uskijoen yli. Tikkaat olivat tarpeen jokea ylitettäessä. Luola löytyi karttaan merkityltä pieneltä paljakalta, joka oli ennemminkin kymmenen metriä korkea lohkarekasa. Ari mukanaan raahaamat tikkaat olivat oiva apuväline luolaan hivuttautumiseen. Kallion juurella oli saappaan varren […]

Vaalunsärkkä, Heinävesi

Eipä ole nämä märän lumen ilimat paljon innostanut liikkumaan, joten joutaa tonkia viime vuojen kuvasaalista. Kun löysin hienon Kivilahenmäen Heinäveellä, olin jo aiemmin päivällä kolunnut Vaalunsärkkää (kartta). Nimestä vois päätellä että olin merenrannalla, mutta itseasiassa olin keskellä mehtää – pitkällä kiemuraisella hiekkaharjulla. Nimessä on se vinhaperä että särkkä on muinoin ollut niemi. Tälläiset hiekkaharjumaisemat on aikas harvinaisia meijän korkeuvella. Yleensä ne on pistetty matalaksi ja hiekat kuskattu talojen ja teitten alle. Kuljeskelin harjun huippua pitkin. Päällä kulki polku. Välillä piti […]

Alttarmäen luolakappel ja jääurut, Heinävesi

Eilen taisi olla tämän talaven ensimmäinen aarinkoinen pakkaspäevä. Suuntasin Juhtan Heinäveelle Alttarmäelle (kartta). Kohe valikoitui ihan karttanimen perusteella. Meinasin että kiipeän mäelle nyppylöitten välissä kulkevaa vanhaa mettäkoneuraa myöten. Kun näin mäen hahmon rytteikön takkaa, päätinkin kiivetä luoteesta harjannetta pitkin. Ensimmäisenä tuli vastaan tämmönen maanvetovoimaa uhmaava rakennelma (kartta). Isompi kivi tuki kallioon ja kiveen, joka oli tipahtamassa kallion reunalta. Ihan kuin kuusi pitäisi koko asetelmaa koossa. Nousi rinnettä ylöspäin ja vastaan tuli tasanne (kartta), jossa keskellä nakotti paikalleen hajonnut kivi. Tasanteesta […]

Polvijärven Kivilahdenmäen uhrikivi, Heinävesi

Olin kesän ja syssyn mittaan ajellut usseemman kerran Heinäveen Polvijärven (kartta) soraharjurantaa ja ihaillut vastarannan kivistä mäkeä – Kivilahenmäkeä. Kävin siellä lokakuussa pikaisesti vähen ennen pimmeen tuloa, mutta mielenkiintoiset löyvöt pisti ajamaan sinne tännään uuvelleen paremmalla valolla. Postauksen kuvat ovat molemmilta reissuilta. Lokakuussa oli vielä jokunen lehti puussa. Jalkauvuin ensin rannanpuoleisille kallioille, kun huomasin korkeimman nyppylän korkeimmalla kohalla suuren kiven. Läksinkin kipuamaan sinne. Sieltä se löytyi mäen korkeimmalta kohalta (kartta). Sehän keikkui kalliolla tukikiven varassa. Mitehän toi kivi kestää? Painoa otti vastaan […]

Vihtarinniemen kivipöytä, Heinävesi

Näin marraskuun ankeina ja synkkinä päivinä on mukava muistella kesän retkuiluja. Aloitetaan Heinäveen Vihtarinniemestä. Muinaisjäännösrekisteriin on merkitty kohe: Vihtarinniemi – kivipöytä. Kun kävin elokuussa kurkkaamassa parit pöytäkiviet Heinäveellä niin jatkoin siitä vielä kohen Vihtaria. Ajelin Vihtarinnimen perukoille, jossa jalkauvuin mukavan näköiselle mutta hirvikärppäsiä vilisevälle paljakakkaharjanne jonolle (kartta), joka eteni kohen Kermajärveä. Kallio oli halkeillut melkein kuin veitsellä leikaten matemaattisen tarkasti. Olihan kalliolla asetelmiakin. Vanhat kitukasvuiset hongat olivat kuitenkin löytäneet paikkansa. Pyöriskelin muinaisjäännösrekisterin ilmoittamissa koortinaateissa pitemmän aikaan ennen kuin pettyneenä luovutin ja jatkoin […]

Hiisivuoren rinteillä muinaisuutta etsimässä, Heinävesi

Viimeksi Heinäveen Pääskynvuoren näkötornilta palatessani melkein poljin hätäjarrutuksen, kun silmäkulmassa vilahti kommeet vuorenrinteet. Perruutin. Iso-Rummukka järven Hiisilahen kohalta oli tehty aukkohakkuu ja Hiisivuoren kommeet pystysuorat kalliot (kartta) ja sen alla olevat pirunpelto näkyi Varkauventielle. Palasin jarrutuspaikalle tänään. Vuori näytti yhä kutsuvalta. Ajelin Hiisimäentielle ja parkkeerasin auton vuoren alle Hiisilahen rantaan menevän pusikoituneen mettäautotien alkuun. Käppäilin pusikossa kohen rantaa ja hätyyttelin rinteen pikkukuusikosta useammankin mettäkanalinnun. Uran päässä oli kahen hirven makuupaikat painuneet syksyyntyneeseen heinikkoon. Seurasin lahen rantaa ja nousin vuorelle jyrkänteitten […]

Pääskyvuoren näkötorni, Heinävesi

Palailin Liperistä Heinäveen kautta ja ajelin Pääskyvuoren päälle näkötornin viereen (kartta). Kommee torni. Varmaan levein puinen johon olen koskaan kiivennyt. Oikeen tukevarakenteinen. Mutta liian lyhyt. Oottelin kommeeta näkymään Kermajärvelle, mutta puut peitti puolet. Muuten kyllä ruska näytti kumpuilevassa maastossa hienolta. Miksi näkötorneista tehään aina liian matalia? Täällä voisi tehä automainoksen. Käyttämättömiä laskettelurinteitä oli luonto alkanut vallata takaisin itelleen.

Honkaniemen hautova kana, Heinävesi

Vuos pari sitten oppilaani näytti minulle valokuvaa kivestä, joka taiteili kalliolla kolmen kiven varassa. Kuulema hautovan kanan – joksi sitä nimitettiin – alittaminen oli muinoin jonniinmoinen miehuuskoe. Kivi unohtui… Asetelma pätkähti mieleeni, kun kesän alussa käväsimme Jussin kanssa Muuratsalossa ihmettelemässä Tapion alttaria. Kesän ajan yritin selvitellä kukahan mahtas tietää hautovan kanan koordinaatit viskomalla viestejä entisille oppilailleni. Vihoin sain tietoo ja oppaaksi lupautui paikallinen alkuasukas Ari Marjo. Hänen sukulaismiehet olivat löytäneet kiven metästysreissulla. Viime viikonloppuna – Suomen luonnon päivänä ja Retkipäivänä – sovimme […]

Pirunpesän Kalkatuskivi, Heinävesi

Kävin Heinäveen Pirunpesällä (kartta, nyppylä nimen yläpuolella) jo keväällä, mutten silloin tiennyt että siellä on myös kiikkukivi – Kalkatuskivi, joten tänään Suomen luonnon päivänä kävimme paikalla uuvelleen.  Lepikkomäen Pirunpesä on muinainen pirun asuinpaikka ja tietäjien pyhäkkö ja nykyään tunnettu kettujen pesä- ja pyyntipaikka. Perimätiedon mukaan ihmiset piileskelivät venäläisiä isonvihan aikaan alueen luolissa ja tunneleissa, jotka mahdollisesti olisivat ulottuneet etelään Petrumajoen eteläpuolelle saakka. Pirunpesän on suonigneissikallio on louhikkoa, josta löytyy useita luolia ja toorin käsittävään muodostumaan kuuluu laakamainen lohkare. Etsimme n, 1,7 m […]