logo

Olavinlinna – keskiaikaisen Ruotsi-Suomen itärajan turva, Savonlinna

Herran vuonna 1475 rakennetutin minä Erik Akselinpoika, Lagnön ritari, tämän linnan Jumalan kunniaksi, Kristukselle ja pyhälle kristinuskolle vahvistukseksi.

 

Näin lukee Olavinlinnan kivitaulussa, jonka asenneteutti linnan rakennuttaja tanskalaissyntyinen ritari Erik Tott. Linnan tehtävänä oli torjua idästä tulevat venäläisten hyökkäykset. Rakentamista jouduttiin tekemään jatkuvan hyökkäysuhan alaisena. Erik Tottin kuoltua 1481 työtä jatkoi hänen veljensä Lauri Tott. Linna oli saatu puolustuskuntoon 1495, jolloin puhjenneen sodan jälkeen venäläisjoukot tekivät Olavinlinnaa kohtaan useita hyökkäyksiä.

Erik Akselinpoika Tott nimesi linnan Olavinlinnaksi Norjan kuninkaan Pyhän Olavin mukaan. Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika eli vuosina 995-1030 ja oli Norjan kuningas 1015-1030. Olavi Pyhä on  kaikkien ritareiden ja sotilaiden suojeluspyhimys.

Varsinaiset linnan rakentajat olivat savolaiset talonpojat. Linnaa ei saatu keskiajalla valmiiksi kokonaan vaan sen rakentamisesta ja ylläpidosta tuli talonpojille pysyvä rasite. Tämä on yksi syy miksi 1500-luvulla väkeä karkasi Saimaan vesireittejä pitkin asuttamaan Pohjois-Savoa.

Linna on vaihtanut moneen otteeseen hallitsijaa. Kesällä 1714 valta vaihtui linnassa ensimmäisen kerran linnan antauessa venäläisille ankaran piirityksen päätteeksi. Vuonna 1721 solmitussa Uudenkaupungin rauhassa linna palautettiin  takaisin ruotsalaisille. Vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa jäi venäläisten haltuun. Linnan merkitys rajakahakoitten turvana loppui Suomen sotaan 1809. Sotilaalisessa toiminnassa linna palveli vielä vuoteen 1847 asti.

Kyllä sitä Savossakin jo elettiin keskiajalla oikein linnassa. Tosin Olavinlinna oli niin kylmän kalsea kivilinna että sen väki asusti linnan pihalle rakennetuissa puisissa asumuksissa. Olavinlinna on komea nähtävyys Saimaan rannalla. Tapasimme myös linnan nykyistä väkeä.

  • Jaa

Comments are closed.