logo

Juhannusaattoretkellä Koloveden Havukkavuorella

Viime Juhannusaattona oli suunnitelmissa meloskella Koloveellä, mutta kuten viime kesän kelit oli mitä sun sattuu niin suunnitelmat muuttuivat vaihtoehtoon B. Hinasimme kanootin auton katolta ja suuntasimme kohen Koloveen Havukkavuorta (kartta), jonka aioimme valloittaa maalta käsin.

Löysimme tien, joka lähti Pienen-Kieluan rannalta kohen vuorta. Viimeiset puolitoista kilometriä ajoimme metsittinyttä mettäautotietä, jota tuskin oli ajettu muutamaan vuoteen.

Tarvoimme Haukkavuorta pitkin kohen sen huippua Koloveen rannalle.

Sieltä avautui näkymä järvelle.

Pitkällä putkella näkymän pystyi tarkentamaan Murtosalmen läpi Metsomäelle. Tuosta olimme meloneet kesällä 2010, kun aiemmin kävimme Havukkavuorella (facebook-kuvagalleria reissusta).

Nautiskelimme sääennustajien virheestä. Kolmentoista asteen tihkusae oli muuttunut lähes parinkympin helteeksi.

Kesällä 2010 kurkkasimme Havukkavuoren läntisen kalliomaalauspaikan. Nyt oli tarkoitus kurkata itäinen maalauspaikka.

Laskeuvuin vuorelta pirunpeltomaiseen rantaan. Emäntä jäi ylös kurkkimaan.

Maalaus löytyi helposti, mutta oli aika himmee. Olen käsitellyt kuvia rankalla käjellä että sain näkymään aika epämääräiset kuviot.

Toisesta kohtaa löytyi selvemmät kuviot – kiärme ja immeinen.

Seinämässä oli parissa kohtaa punaisia läiskiä ilman kuvioita.

Kommee oli maalausten maisema.

Palailimme autolle saniaislehon hehkusta vihreinä.

Suuntasimme sitten Kakonsalolle Juhannusaaton päivällisen laittoon.

Pikku-Kakon järven rannalta löyty Juhannuskeittiömme kukkuvan Kakonvuoren juhlistaessa maisemaamme (kartta).

Juhannusaaton menumme oli uusia pottuja ja uunikirjolohta höystettynä paikalta kerätyillä maitohorsmilla ja suutarinsoossilla. Kyytipoikana California IPAt. Slurps vuan…

Siinäpä Pienen-Kakonjärven rannalla naatiskelimme keskikesän lämmöstä ja lintukuoroista.

Ennen paluuta päätimme kurkata Jyrkänmäen vanhojenmetsien suojelualueen ja löysimmekin ison kiven alta pienen luolasen. Liekkö ollut ilveksen pesänä?

Paluumatkalla pysähyimme Kermassa. Kermankosken kioskilla riitti vilskettä. Sieltäpä löytyi jälkkäriksi viilentävät jäätelöt.

  • Jaa

Comments are closed.