Tein tänään reissun Savonlinnaan katsastamaan kuppikiviä. Kuppikivet ovat lähinnä rautakautisia uhrikiviä tai -kallioita, joihin on koverrettu pyöreähköjä koloja uhrilahjoille. Leppävirralla on yksi kuppikivi ns. Kihlakivi. Savonlinnan ja varsinkin Kerimäen seuvulla niitä on lukuisia.
Kun etsin sopivia kohteita Haukiveen itärannalta, jota pitkin retittisuunnitelmani meni, huomasin suurimman osan kivistä sijatsevan etelleen asutuksen yhteyvessä. En kehannut mennä pihoihin, joten kohteiksi valikoituivat Muinaisjäännösreskisteristä Mikonkivi ja Valkkilan uhrikivi.
Mikonkivi löytyi helposti (kartta) ihan tien vierestä.
Takapuolelta löytyi rappuset. Ne on hakattu varta vasten. Mikonkivi on muinainen hiisi, kertoo tuore juttu Taivaannaula ry:n Hiisi-hankkeesta. Hiisi on vanhaan suomalaiseen luonnonuskoon liittyvä pyhä paikka.
Kiven päältä löytyi kaksi kuppia. Eri lähteitten mukaan niitä pitäisi olla 2-4 kpl.
Kuppien halkaisija oli n. 5 cm ja syvyys parisen centtiä.
Risteyksessä olleesta peilistä sai haaskan selfien Mikonkiven kanssa.
Valkkilan uhrikiven kanssa leikittiin jonkin aikaa piilosta. Synkässä kuusikossa oli tehty jokin aika sitten hakkuita ja kuppikivi oli piilotettu kuusenoksien alle. Miksiköhän? Uhrikivi on kuitenkin merkitty karttaan. Kännyn Karttaselain paikanti sen hiukan lännemmäksi.
Siirtelin kuusen oksat tieltä ja lakasin neulasia sivummalle kiven päältä ja kupeista.
Museoviraston mukaan kuppeja olisi 16 kpl. En ruvennut laskemaan.
Jukka Nieminen esittää toisenlaisen teorian kuppikivistä kirjassaan “Vaiettu muinaisuus“: kuppikivet ovat karttoja – kupit esittävät alueen savuja eli asumuksia.
Kivessä korkeimmalla kohalla on risti. Olisko se kirkko? Mitä kolme viivaa esittää? Rajaviivoja?
Risti erottuu varsin selvästi kiven huipulla.
Syvimmässä kupissa oli vielä tallella uhrilahja – 5c kolikko. Uhrikivi oli siis etelleen käytössä. Metkaa… Laittelin kuusenoksat paikoilleen lähtiessäni.
