Se on kevät – kalenterin mukkaan ja ilimakin oli kevväinen. Ampasin Sorsaveelle ja kenkäilin Kuvajanniemeen (kartta).
Jäällä oli vettä, joka oli upottanut moottorikelkkoja ja hiihtäjääkin, mutta lumikengillä kävelin nätisti vetten päällä.
Kylläpä oli mehtä kaanis aaringon paesteessa.
Kiipesin Mustalahen puoleiselle nyppylälle, josta aukeni näkymä lahelle.
Lahen puoleisen jyrkänteen reunalla oli oikea näköalakivi.
Kommee näkymä.
Kiepsautin jyrkänteen alle.
Sieltähän löytyi karttaan merkkaamaton rotko.
Äsken olin tuolla ylhäälllä.
Hongan kylestä löytyi päätön nalleperhe kipuamassa kohen latvaa.
Jyrkänteitä ja notkelmia riitti.
Keloveistos.
Rinteillä oli liikkunut pitkäkoipinen karvaturpa.
Seurasin sen jälkiä rinnettä alas.
Se oli rämpinyt lahen toiselle puolen. Minä menin perästä kohen Juhtaa.
Tulihan tehtyä mukava lenkki.
