logo

Enonniemen maisemissa, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Se oli helteisen elokuun loppua, kun viimeisteltiin Jussin Konneveen mökin kattoremonttia ja iltapäivän lämmetessä pukkasimme Jatan vesille ja suunnistimme kohen Enonniemeä. Olimme siellä jo käyneet aiemmin kesällä tihkusateessa tutkailemassa mahtasko sitä löytyä jotain mielenkiintoista V-muotoisesta jyrkänteestä (kartta). Sillon ei uskaltauvuttu märille kallioille.

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Silloin veneestä tiiraillessa sattui kiikariin tälläinen asetelma Keskilahen rannalta.

Loukkulahti, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Jatta putputti ensin Louhulahteen. Näytin Jussille mistä löytyy kiikkukivi.

Kalasääski, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kalasääskillä ol jo pesintä lopuillaan.

Kalasääski, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Pesäsaaren rantapuissa oli kuitenkin etelleen vartiot.

Rantaivuimme Enonniemeen Loukkulahen perukoilta.

Kalasääski, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Noustuamme ensimmäisen jyrkänteen vastaa tuli linnun raato. Liekkö etelliskesäinen sääsken raato?

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Myrskyt oli tehneet kaatoja täälläkin oikein kunnolla. Kävimme kallion päällä ihastelemassa maisemia ja laskeuvuimme vuorelta pohjoisen suuntaan, jossa alkoi tulla vastaan haaskoja lohkareita.

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Jussi pitää kiveä paikoillaan että saahaan lippakuva (kartta).

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Jussi siirsi sitten kiven pystyyn ja pittää sitä paikoillaan kuvauksen ajan.

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Jarkoimme rinnettä alas ja löytyi toinen mielenkiintoinen murikka (kartta).

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Tämä kivi pysyi ite pystyssä ja Jussikin sai kuvattua.

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Paluumatkalla Jatalle Jussia ei meinannut saaha pois metästä kun se lappo kourakaupalla mustikoita nuamaansa. No, hyviä ne ol.

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Enonniemen taidepläjäys.

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Rantaan tullessamme Jussi oli tietenkin het kiven kimpussa (kartta). Yritti saaha sitä järveen, mutta nyt olikin niin suuri vastus ettei onnannut.

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kumma ettei onnannut ku kivi miltei valui itekseen…

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Hikisen kiipeämisen päätimme huuhtoa Konneveessä, joten parkkeerasimme Jatan toiselle puolen lahtea Soukonniemeen.

Enonniemi, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Sieltä löytyikin ison kiven suojasta vanha notskipaikka (kartta), jota rojun määrästä päätelleen oli käytetty joskus ussein. Emme tulistelleet vaan suuntasimme järvelle…

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kaikkee sitä tullookin vastaan. Ei onneks nuotanvetäjän luurankoa kuitenkaan.

Kuikka, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kuikka teki kommeen kaarroksen.

Lumme, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kävimme kuvailemassa Mommonlammella (kartta) surenkorentoja ja tämmönen lummekin jäi kennolle.

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kyllä nuo lukemattomat Konneveen saaret ovat kommeita.

Hevosenkenkä, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Hevosenkengässä keittelimme iltakaffet risukeittimellä.

Kokeloperhe, Etelä-Konneveden kansallispuisto

Koskeloperhekin moikkas meitä.

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Muuten Konneveellä kannattaa varoa järvirosvoja. Onneks huomattiin lippu ajoissa.

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Siinäpä men nopsaa hieno helteinen elokuun päivä Etelä-Konneveen kansallispuistossa.

Tuossa huomasin että kansallispustoon raivattu uusi reitti ”Kolmen vuoren vaellus” meneekin aika läheltä tuolla Enonniemessä missä kolusimme vuorta. Kannattaa hiukan poiketa…

  • Jaa

Comments are closed.