logo

Syvävuori – megaliittikivien täyttämä vuori, Leppävirta

Palasin Syvävuorelle (kartta). Tarkoitukseni oli koluta vuoren päällys ja läheiset vuoret. Neljä vuotta sitten kävin etsimässä sieltä ensimmäisen geokätköni ja kurkkaamassa Pirunpesää. Olen sen jälkeen lueskellut juttuja, kuinka Kuopion Vanuvuorella asustanut piru oli muuttanut suutuspäissään Syvävuoren Pirunpesään asumaan. Liekkö valtatie 23 läheisyys ajanut sen pois ku ei sitä ole näkynyt.

Syvävuori, Leppävirta

Lähestyin tällä kertaa Syvävuorta lounaasta – Kaakonvuoren ja Syvävuoren välisestä laaksosta, jossa on isot pirunpellot. Onneksi sinne oli tehty mettäautotie, jota pitkin pääsin Syvävuoren rinteelle. Siitä olikin tehty kunnon mettäautoura ihan katepillarilla ylös vuoren päälle asti. Pökötillä sitä ei kyllä ajettu. Läksin kiertämään vuorta myötäpäivään.

Syvävuori, Leppävirta

Ei paljoa tarvinnut kavuta ku alkoi löytymään mahottomasti megaliittikiviä – kiviä, jotka oli nostettu pienempien varaan tai pystyyn tai kallion päälle jyrkänteen reunalle. Tässä ensimmäiset suurimmat.

Syvävuori, Leppävirta

Kiven alla oli vielä kammari, jonne jäi vielä hyvin makkuuksille mentävä tila.

Syvävuori, Leppävirta

Toiselta puolen kivi näytti ihan ukon nuamalta.

Syvävuori, Leppävirta

Kun VT 23 alkoi näkyä puitten välistä löytyi tämmönen rakennelma. Kolon perukoilla oli pietty tulia.

 

Syvävuori, Leppävirta

Vieressä oli tällänen toisenlainen suoja, jonka alla oli myös polteltu tulia.

Syvävuori, Leppävirta

Alempaa rakennelma näytti tältä.

Syvävuori, Leppävirta

Kapusin sitten Pirunpesälle. Ei ollu piru kotona.

Syvävuori, Leppävirta

Muuten pesä on hyvä, mutta kaks ovee tekee siitä vetoisan.

Syvävuori, Leppävirta

Pirunpesän vieressä on komeet kymmen metriset pystysuorat seinämät.

Syvävuori, Leppävirta

Tästä kalliosta ol lähtenyt pala pois.

Syvävuori, Leppävirta

Vuoren pohjoispuolella on kolmiportainen jyrkänne, jonka alimpaa seinämää en tällä kertaa käynyt kurkkoomassa. Viimeksi siellä oli korpin pesä.

Syvävuori, Leppävirta

Reunalla riitti töyräskiviä. Nousin ylemmäs kohti huippua.

Syvävuori, LeppävirtaMegaliittikivien määrä sen kuin kasvoi. Lähes jokainen oli jollainlailla nostettu.

Syvävuori, Leppävirta

Tässä yks kommempia. Yhen ja kahen kiveen varaan nostettuja oli usseita mutta varsinaisesti kolmikivisiä en löytänyt.

Syvävuori, Leppävirta

Vuoren ainut hattukivi, jonka aluskivi oli samalla töyräskivi, jonka ali näki.

Syvävuori, Leppävirta

Itäpuolella jyrkänne muttui loivemmaksi.

Syvävuori, Leppävirta

Kaakon puolen jyrkänteellä oli kymmen metrinen töyräskivi.

Syvävuori, Leppävirta

Kummasti aluskivi jaksoi kannatella jättiläistä.

_X1A0108

Tältä se näytti jyrkänteen alta.

Syvävuori, Leppävirta

Rinne oli välillä haasteellista koluttavaa mutta mielenkiintoista. Välillä piti tankata koneeseen mustikoita ja puolukoita.

Syvävuori, Leppävirta

Eteläpuolelta löytyi jo sitten pyöreämpiä muotoja.

Syvävuori, Leppävirta

Mutta megaliittikiven määrä ei ainakaan vähentynyt – kaikki kolme töyräskiveä oli yhen kahen kiven varassa.

Syvävuori, Leppävirta

Tässä oikea rivi.

Syvävuori, Leppävirta

Siinäpä meni neljä tuntia yhen vuoren koluamiseen.

Syvävuoren karttamerkit

Kuvia kivistä tuli 500 ja karttamerkkejä liki satakunta – kaikkia löydöksiä en ees merkinnyt. En ole koskaan vielä tuollasista määrää megaliittikiviä yhessä paikassa nähny. Mitähän viereisiltä Kaakon-,  Raja- ja Vuorentausvuorelta mahtaa löytyä? Tänne tullaan uuvelleen…

  • Jaa

5 Kommentit

  1. Moi! Blogiasi on aina mielenkiintoista lukea, kiitos siitä! Sanot monen kiven kohdalla, että niiden alla on pidetty tulia. Mistä päättelet tämän ja tarkoitatko, että tulia on pidetty lähiaikoina vai joskus kauan sitten?

    • Kiitos kiitos! Jos noista koloista löytyy hiiltä taikka hiiltynyttä puuta, niin siitä teen päätelmiä. Nyt noista löytyi hiiltynyttä puuta – ei taija näkyä kuvissa – mutta olivat jo niin vanhoja että sammal oli jo kasvanut päälle. Lisäksi kivi voi tummua noesta, mutta sen voip sekottaa jäkäliin.

  2. Seuraan blogiasi mielenkiinnolla. Olen usein jäänyt miettimään mistä on kyse kun mainitset että isokin lohkare on aseteltu ihmisvoimin pienemmän kannateltavaksi. Miksiköhän? Entäpä onko sinulla tietoa miten homma on hoidettu ilman nykyajan konevoimaa?

    • Niin, mikä on ollut muinaisten immeisten tarkoitus? Varmaan arkeologit osaisivat vastata siihen tai millä keinoin kiviä on voitu nostellä. Itelläni tuli mieleen pitkä näre, jonka päässä roikkuu usseempi immeinen – vipu – tai sitten saisiko jotenkin aikaiseksi tunkin joka hyövyntää veen jäätymisessä tapahtuvaa laajentumista? Niin ne väittää että Ryöskän pöytä – melkein linja-auton kokoinen kivi olisi nostettu kivien varaan, mutta miten? http://www.satunnainenretkuilija.fi/2014/05/legentaarisen-ryoskan-tupa-ja-poyta/

      • Niinpä. Ei se ihan selkeää näytä oleen entisajankaan immeisen järenjuoksu eikä varsinkaan kyvyt.
        Nyt kyvyt melkein tiedetään mutta järenjuoksu taitaa olla mualimaa seuratessa vähintään yhtä hakusessa.