logo

Jättiläisten temppelin arvoitus, Kiesimä, Rautalampi

Ettiessäni mielenkiintoisia retkuilukohteita kyläkirjoista jne. olen useasti törmännyt lähteissä kangasniemeläisen itseoppineen kansakouluopettaja Henrik Laitisen (s.1832−k.1882) muinaismuistoyhistyksen stipentiaattina tekemiin kansallisarkistossa säilytettäviin muistiinpanoihin. Laitinen kiersi Savossa ja Karjalassa 1860-70-luvuilla keräämässä talteen tietoja kansan muistissa olleista muinaismuistoista.

Viime syksynä rupesin etsiskelemään mistä mahtaisin saaha käsiini ko. muistiinpanot Rautalammin kihlakunnasta ja sattumoisin ne löytyi kopioituna Leppävirran kirjastosta.

Laitinen_H_1877_Rautalammin_kihlak_muinaisj-1

Vietin talvella muutamia iltoja tutkien koukeroisia kirjaimia. Ensimmäiseksi sieltä pomppasi esiin Jättiläisten temppeli Tulenpalavanmäellä Kiesimässä Rautalammilla.

Laitinen_H_1877_Rautalammin_kihlak_muinaisj-50Tämähän mielenkiintoinen kohe. Sitä ei löytynyt muinaisjäännösrekisteristä. Olikohan se jäänyt inventoimatta vai mikä syynä? Asiastahan piti ottaa selvää.

Pistin viestiä paikalliselle alkuasukkaalle Irmalle (Irman kuvia-blogi), että onko paikallisilla tietoo ko. temppelistä. Ei kuulema ollut. Pohimme että etsinnät kannattaa aloittaa muistiinpanoissa mainitulta Tulenpalavanmäeltä (kartta). Pari paikallista lähti tutkimaan Tulenpalavanmäkeä ja sen lähiympäristöä. Sain viestiä, ettei löytynyt mitään… Kävin itsekin joulukuussa tutkimassa mäkeä ja en löytänyt muuta kuin tuoreet hirvien makkuupaikat. Lumi haittasi etsintöjä. No, etsinnät jäi hautumaan ja oottelin lumien sulamista.

Tuossa kk sitten otin etinnässä uuven strategian käyttöön. Ajelin Kiesimään katsastamaan Murtomäen rinteen paljaita kallioita. Hankikantoinen rinne olikin avoin hakkuitten jäliltä.

Maaliskuun kuva megaliittikivistä.

Löysin rinteeltä rivin megaliittikiviä – kiviä, jotka oli nostettu pienempien kivien varaan. Olinkohan löytänyt temppelin?

Palasin kotiin ja vertasin ottamiani kuvia Laitisen piirrokseen ja silloin pääsi huuto: LÖYTYI! Kuvassa vasemmainen kivi on Laitisen piirroksen vasemmainen kivi ja tuolla pikku kuusen takana oikeanpuoleisin. Kivikehää ei näkynyt. Olikohan se lumen alla?

Annoin lumien sulaa. Perjantaina laitoin viestiä Irmalle, että lähetkö kattomaan löyvöstäni. Vastaus oli – ilman muuta. Eilen tapasimme Kiesimäntiellä ja Irmalla oli mukana myös aikasemmat etsijät Kimmo ja Arttu.

Jättiläisen temppelin jäännökset

Kiipesimme pälviä pitkin rinteelle. Siinä se on Jättiläisten temppeli (kartta) – tai sen jäänteet. Alttarikivet ovat kaikki rivissä, mutta tänne alaspäin olevat kehäkivet ovat hävinneet.

Jättiläisen temppelin jäännökset

Kivet ovat olleet muinoin paljaalla kalliolla. Nyt kalliota peitti sammal ja jäkälät,

Viereinen kivi olirapakiveä

Vasemmanpuoleinen kivipari. Oikeanpuoleinen on rapakiveä, joka murenee ihan näppivoimilla.

Kahen kivine varassa

Kahen kiven ja kallion varassa.

Pinei kivi tukena.

Tämän kiven alla oli vain yksi pieni kivi.

Tämä suurinkivi oli kolmen kiven varassa

Suurin oikeanpuoleisin kivi oli kolmen kiven varassa.

Alle pyöräytetty kivi

Hienon hieno kosketus.

Jättiläisten temppeli kuvattuna alamäkeen

Jättiläisten temppeli kuvattuna mäeltä alaspäin. Irma antaa vähän osviittaa minkä kokoinen on suurin kivi.

Kvartsisuoni

Pohiskeltiin että miksi temppeli on juuri tässä. Kun etimme hävinnyttä kehää huomasimme kalliossa kvartsisuonia – eli siis ukonkiveä. Siinäkö selitys paikalle? Tämän suonen leveys oli puolisen metriä.

Suurukvartsissa mustia kiteitä

Alttarikivien vierestä löytyi myös ruusukvartsia mustine kiteineen.

mehtäkoneen kääntämä kivi

Tästä näkee kuinka mettäkoneet ovat siirrelleet kiviä, kun rinne on hakattu aukoksi ja paljasta kalliotakin on yritetty laikuttaa.

Murtomäeltä näkymä Konneveelle

Kiipesimme vielä Murtomäelle ihailemaan näköalaa Konneveelle.

Musrtomäen vanha honka

Aukkohakkuulta oli säilynyt tämä monisatavuotinen honka vanhus. Olikohan tämä nähnyt Jättiläisten temppelin käytössä?

Henrik Laitisen muistiinpanoista löytynee vielä monta monituista retkuilukohetta.

  • Jaa

9 Kommentit

  1. RUNSAAT KIITOKSET ANSSILLE JA KUMPPANEILLE TIENOON TUTKIMISESTA!
    TEHKEEPÄ TUOSTA VÄHINTÄÄN SAVONSANOMIIN KELEPO KERTOMUS KUVINEEJ
    JA VAEKKAPA KOLOMOSTEEVEEKIIP PAEKALLEV VILIMAELEMMAA.
    JA
    TUO TEMPPELJHÄ ON ENTISÖETÄVÄ! METÄMMYLLEEJÄT JÄLÄKESÄK KORJOOMAA!
    12.4.2015 kiiom mikko tammerforssin nuapurist

  2. Hienoa, mielenkiintoista. Ehkä käymme katsomassa! Sopiva päiväretki matkaa Jyväskylästä alle 100 km?

  3. Mahtava löytö. Kai otit yhteyttä paikalliseen museon arkeologiin? Olis mukava muuten lueskella noita Laitisen muistiinpanoja enemmänkin. Saatko skannattua nettiin niitä?

  4. Luin melkein henkeä pidätellen tämän tarinan. En aavistanut pienenä koululaisena Kiesimän kouluun taapertaessani, että Jättiläisen temppeli oli melkein polkuni vieressä. Vuosia sitten sitten kävin tutkailemassa, onko vanhoista poluistani enää mitään jäljellä. Murtovuoren rinteellä viimeisetkin viitteet vanhasta koulutiestä hävisivät hakkuuaukean sekaan näkymättömiin. Ei silloin vuosikymmeniä sitten kukaan paikallisista asukkaista tiennyt Jättiläisen temppelistä mitään. Kiitos tekstistä ja kuvista, nautin muistoista. Kiitokset tulevat yli vuoden myöhässä, mutta tämä ilmestyi vasta tänään sivulleni.

    • Kiitos kiitos. Mietinkin millainen paikka olisi, jos puita ei olis kaavettu. Voipi olla että temppeli olisi jäänyt löytämättä.

      • Huomenta vaan! En ole tuota paikkaa tiedostanut, vaikka olen siinä kuusivuotiaasta asti loikkinut. Tiedoissa joita on käytettävissä, on mielestäni ristariitaista paikannimistöä ja se johtaa harhaan. Tulenpalavanniitty oli aikoinaan käytössä ihan eri kohdan alueella, ja Murtovuoresta ei ole havaittu tuollaista asetelmaa, ja jäi se Koskelovuori vielä menneellä viikonlopulla kävelemättä.

        • Niin, on väärää paikkatietoa. Olisko Henrik kuullut tai muistanut väärin? Aika paljon elettiin vielä tuohon aikaan suullisen tiedon varassa.