logo

Valkeisenkalliot, Kakkisensalo, Karttula

Kakkisensalo on vielä suhkot erämaata ja suhkot lähellä asutusta. Siellä saa olla ihan rauhassa. Olen käynyt järvillä kalassa muutaman kerran ja ajellut muuten vaan läpi pitkin huonokuntoisia mehtäautoteitä. Palailin mökiltä läpi salon ja tutkin mitä mehtäautoteien varsilta löytyy.

Piipahdin Hoikkalammen laavulla makkaralla – tai kotahan tuo oli. Kattelin siinä karttaa ja huomasin että olin lähellä Valkeista. Kesällä 2012 tuli käytyä siellä kuvailemassa kalakaveria.

Silloin kiipesin Valkeisenkallioille (kartta) ihailemaan näkymää erämääjärvelle, jonka rannoilla ei ole yhtään mökkiä – vielä. Vasemmalla näkyvä niemi on jo palstotettu.

Leikittelin silloin uutukaisella kalansilmällä.

Lähestyi nyt kallioita kaakosta. Kävi mielessä että tuossa louhikossa vois olla luolia. Ääh, olin jättänyt kameran autoon. No, nyt tuli ikuistettua kalliot Nokian Lumia 820 kännykameralla.

Alkupäästä löytyi jo tollanen parin metrin syvennys.

Pari metriä syvä ja 4-5 m korkea halkeama. Laiha poika olis mahtunut tonne.

Sitten löytyi 3-4 m syvä onkalo. Korkeutta 2-3 ja leveyttä metrin verran.

Yläpuolelta löytyi siihen toinen aukko – hormi alaspäin 4-5 m syvä.

Parimetrinen paasi oli jäänyt könölleen ja kumartuen pääsi sen ali.

3-4 metrin rakosia löytyi monia.

Rannassa oli kolmimetrinen lippa.

Kiipesin ylemmäs.

Ylhäältä käsin löytyi suurin rakonen, johon en puottautunut tutkimaan. Näytti ainakin että se jatkuu molempiin suuntiin lohkareien välissä ja olisi ryömittävissä, mutta kuinka pitkälle? Vesirajaan? Olin aika ylhäällä…

Pääsiäisretkuilut alkoi väsyttää ja väsyessä tulee yleensä lipsahuksia. Olin yksin tässä louhikossa, jossa oli vähän aikaa sitten tipahtanut yksi puolen kuution järkäle alas niin päätin jättää lopulliset tukimukset myöhemmäksi. Tänne pitää tulla koko päiväksi – eikä vaan piipahtamaan.

  • Jaa

Comments are closed.