logo

Hevossalon haapalehto

Eilen oli niin helteinen päivä että viskasin kannootin katolle ja nappasin emännän töistä – ja läksimme meloskelemaan illaksi Pohjois-Koirukselle.
Sinne oli  Hevossaloon ilmestynyt geokätkö tasan kk sitten. Kätköt tiedot ja pari kuvaa saivat innostuksen lähtee tutkimaan seutua. Varmistin alkuasukkailta että Hanhisalon kärestä voi laskee kannootin vesille. Purjehdimme sähkömoottorilla tylsän Tyytiänselän ja olimmekin tunnissa Hevossalon kivikkoisilla rantavesillä. Löysimme nopeasti hyvän rantautumispaikan ja pujahdimme lehtoon.

Metsä koostui ikivanhoista pystyyn kuolevista haavoista, käkkärä pihlajista ja satunnaisista koivuista ja männyistä.

Mahtava paikka. Kuin olis tullut lehdillä katettuun halliin. Emäntä käveli suoraan kätkölle ja tutkimme hetken aikaa saarta.

Kauaa siellä ei viihtynyt, koska sinne sisälle ei tuullut niin oli älyttömän kuuma ja yksin ei tarvinnut olla…

Paljon oli tikkojen jälkiä – puita kolottu ja sälötty ja korkealla puissa kuului kiekasuja, mutta valkoselkätikkaa ei sattunut tähtäimeen.

Jatkoimme matkaa kiertäen Tyytiänsaaren ja koluten pienten saarien ja luotojen rantoja.

Lokeilla oli jo isot poikaset.

Siinä se livahti nopsaan kesäkuun helteinen ilta. Kun saatiin kanootti katolle, uia pulahettiin…
  • Jaa

Comments are closed.