Tänä talvena kosken vastarannalla vieraillessani olen nähnyt paljon tuoreita metsäkauriin jälkiä. Jälistä päätellen niitä on ollut 2-4. Mutten ole päässyt niiden kanssa katsekontaktiin.
Tänään sihtailin koskelle tulleita joutsenpareja. Yhdessä vaiheessa ihmettelin että kylläpäs joutsenet päästävät kalastajat lähelle. 

Tarkemmin sihtaillessani totesin kalastajilla olevan neljä sorkkaa – eikä kalastusvehkeitä ollenkaan. Metsäkauriitahan ne. Siellä ne vastarannalla ruokaili joutsenten kanssa vierekkäin.

Tämä tokka koostuikin kolmesta metsäkauriista. Jälistä pystyi päättelemään että yksi on muita suurempi. Vastarannalla ne näytti yhtä suurilta.
Seurailin niien rauhallista ruokailua ja etenemistä kosken niskalle päin. Yritin viheltää, että saisin muitakin kuin pääpuskassakuvia. Yksi vaivautui kurkistamaan… Ne ei siis välittäneet minusta… höh!
Iiroa ei näkynyt. Olikohan se lähtenyt karojen mukana kohti pohjoista? Sen sijaan koskella oli kolme joutsenpariskuntaa ja muutama koskelo- ja telkkäpari. Tämä murkku kuului yhteen perheeseen.

Vanhukset tyytyivät vaan lepäilemään ilta-auringossa.