Vereslihalla

Harmaa vkl ei oikein innostanut kuvvaillemaan eikä retkeilemään. Koskellekaan ei pääsyt kun siellä juoksutetaan – kanavan sulut on auki ja yli ei pääse kuin uimalla tai veneellä. Kallaves on yli tulvarajan. Toiselle puolen olis päässyt – kai – mutta pitäjillä tiet ovat suklaavelliä – ei innostanut, kun en omista maasturia (vaikka pitäisi kun meillä 1.2 km etäisyydellä kirkosta aurataan sitten vasta kun pikku-pököttini ui mahallaan – naapuri osti sen takia citymaasturin). 


No, läksin sitten sieneen. Jospa löytäs vielä muutamia suppiksia. Kiertelin vähän ei reittejä. Tutulla paikalla kalliojyrkänne oli märkä – mikä nyt ei olis märkä näillä ilmoilla. Märän sammaleen joukossa oli punaista – ihan kuin kallio olisi vereslihalla.  Mikähän tuo ilmiö? Nuamakirjassa sain monia ehdotuksia: hematiittia, levää, uhrikivi (hjuumor heittona)… Mikä lie – mutta mielenkiintoinen…


Löysin myös pari unohtunutta suppispaikkaa, mutta suppikset oli jo kaksien lumien jälkeen aika pehmeitä. No, sain kohtuukuntoisista vielä pannullisen kassaan…
2015-03-04T10:30:58+00:00 18.11.2012|2 Comments

2 Comments

  1. Pitsit sekaisin 21.11.2012 at 08:31

    Mielenkiintoinen, verta vuotava kivi. Jännä, miten vähän ihmiset kuvaavat kivien pintoja, niissä on kokonaisia maailmoja. Tai, ehkä kuvaavatkin, mutta eivät laita näytille blogeihin. Hieno kuva…:)

    • Anssi Toivanen 21.11.2012 at 18:48

      Kalliot ja järkäleet ovat kiehtovia paikkoja. Kyllä niitä tarttuu kameran kennolle paljon… Jokunen aina päätyy tännekin 8)

Comments are closed.

Kiinnostiko kuvat?
close slider

Kiinnostuitko Satunnaisen Retkuilijan valokuvista?
Ota yhteyttä!

Valokuvieni käytöstä julkaisuissa, verkkosivuilla jne. sekä kaupallisissa tarkoituksissa on sovittava erikseen.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Kuvien käyttötarkoitus