Leppävirran kirjaston poistomyynnistä vuosia sitten pelastin tämän 1840 painetun Kalevalan sisarteoksen “Kanteletar” – aikas kulunut ensipainos. Kaikki sivut ovat ilmeisesti tallella, mutta sivuja on revennyt ja osaa on liimailtu kokoon. Aikas moni kirjaa on tutkinut sivuille jääneistä mustista jäljistä päätellen. Erittäin mielenkiintoinen tutkittava…

Kalevalan päivän kunniaksi runo: “Karjalan neito”.

Niin kenenkähän kirja tämä on ollut. Oisko itse rovasti Karhun?

Hyvää Kalevalan päivää! 

PS. Sain vihdoin viestiä Kuopion museosta, että viime kesänä Vehmersalmelta löytämäni kvartsilouhos, voi olla myös luonnon muovaama. Mutta se käydään kuitenkin tarkistamassa, kun museon väelle sattuu sopiva reissu sinne suuntaan.