Pajupusikosta kuuluu sarjatulta. Suojaudun kiven taakse ja ammuin harkittuja – hyvin tähdättyjä laukauksia.
Sarja, sarja, sarja, ….
Äkkiä tulittaja onkin suoraan edessäni. Kerkeän painaa liipaisin vain kerran.
Nyt sain sen paremmin sihtiin. Laukaus, laukaus, …
Nyt sarja, sarja, … ja sitten se katosia pajukkoon. Taistelu kesti vain puoli minuuttia mutta sain pari hyvää osumaa.
Kumpikin selvisi tulitaistelusta hengissä.
Käväisinkin jo naamakirjassa kuolaamassa kuviasi, hyvän sarjan sait kuvattua pikkuriikkisestä.
Sinulla oli onnea, että selvisit hengissä, sillä peukaloiset ovat hyvin pieniä ja pippurisia 😉
Mantelin tavoin olen nämä kuvat nähnyt ennenkin, mutta pitää nyt ihailla vielä täälläkin. On se vaan niin terhakka pikkuinen olento.
Manteli: Sarjat tais mennä ohi, mutta muutama laukaus osui 8)
Birdwatcher: Joo, ja hyviä piiloutumaan – ja yllättämään 8)
irma: Om, tosi vilikeri.
Hahaa, juuri tuommoista se peukalopuuttilinnun kanssa onkin, niinkuin luckylukea vastaan koittaisi otella eli hyvä jos saa yhdenkin laakin edes sinnepäin. Hyvin kuvailtu! 😉
Ja hyvin kuvattu!
uuvana: Niin… Lukia pitää olla rutosti mukana kun peukaloisen kanssa ottelee 8)