logo

Miehille, jotka kulkevat omia polkujaan – miksei naisillekin…

Tänä talvena on tullut tehtyä hankintoja, joita olen miettinyt pitkään – useita vuosia: vaelluskengät x 2, kännyGPS, filmiskanneri, … Liekkö sattumaa, että tarve ja hintalaatusuhde ovat kohdanneet.

Tänään läksin kattelemaan lumikenkiä – tympäännyin viikonlopun liikkumattomuuteen. Kävin paikallisessa urheiluvälineliikkeessä ja siellä keskustelin myyjän kanssa. Hänen mielestään tänä vuonna ei sitten pysy pinnalla millään. Heillä olikin aika pieniä … Olin ettimässä tietyn merkkisiä. Googlailin eilen ja löysin pari hyvää keksustelupalstaa, joissa jaettiin kokemuksia.

Niiden mukaan parraimmat olis NATO:n 70-luvun ”isot tennismailat”: magnesiumrunkoiset ja muovitetulla vaijerisäleiköllä. Armeijan ylijäämä vehkeet – aika eksoottiset ja siteet ei ole kovin kummaiset. Toiseksi eniten kannatusta sain TSL 227, joiden kantavuus 140kg tuntui hyvältä. Kokeilin viime vuonna TSL:iä ja upposin pohjia myöten, mutta ne taisi olla pienemmät TSL 217, joilla ei ole kantavuutta niin paljon.

Kiertelin Varkauden myymälöitä ja Kesportissa näin nuo TSL 227. Minusta ne oli suuremmat kuin viimeksi kokeilemani. No, aikani niitä soviteltuani ja tingittyä päätin ostaa pois ainoat jäljellä olleet. Ja ei kun kokeilemaan Konnukselle.

Kuljeskelin ensin vanhoja jälkiä pitkin, joka oli hankalaa, koska lumikenkä on leveempi. Piti mennä emäharppauksin, jotta sain jalkaa jalan eteen.

Myyjän väittämää uhatakseni kokeilin kuinka homma onnistuu umpihangessa. Kerrassaan loistavasti. En uponnut kuin 30 cm ja matka taittui helpommin ja nopeammin umpihangessa. Mukavaa!


Kesportissa ei ollut myydä sauvoja, joten kaivoin esille vanhat suksisauvat, jotka toimivat ihan hyvin. Ne upposivat kanssa sen 30cm. Välillä kyllä upposin lumkengilläkin pohjaa myöten, mutta 90% askelista oli lumen piällä. Näin sitä kulettiin lunten piällä 8)

Näin eka testillä TSL 227 lumikengät osoittautuivat tosi hyviksi – en voi kuin kehua. Olipa tosi mukava kokeilureissu, kun etenin samassa ajassa kaksin kertaisen matkan kuin jalkaisin.

Alkoi jo hämärtää, kun saavuin koskelle. Koskelo oli selvästi kesyyntynyt.

Se antoi seurailla pesupuuhia aika läheltä, mutta hämärä tuli nopeesti ja piti lähteä…

  • Jaa

5 Kommentit

  1. Viikonloppuna mietin, olisiko lumikengistä apua, mutta en ainakaan vielä ole sellaisia hankimassa. Minulla kun ei varmaankaan tule hirveästi niille käyttöä, sukset voisinkin laittaa, sellaiset leveät. Kantohangilla pukkelis kummasti etiäpäin.
    Tuo tarpominen on varmaan raskasta niillä kengillä jos on pehmeää lunta.

  2. Pehmyt piirto: Jännästi aivot luuli, että mulla on sukset jalassa, kun oli sauvat käsissä. Oli outo tunne, kun ei tarvinnutkaan ponnistella suksia lumen seasta ja kääntyminen onnistui paikallaan. Minulle nää lumikengät on ehkä paremmat, koska minun polut kulkevat usein rytteikössä ja kiemurrellen 8)

  3. Täytyy laittaa tuo TSL mieleen. Voipi olla tulevaisuuven liikkumisväline.
    (Pitäs keretä usseemmin tänne kurkistelemaan.Sulla on täällä kaikkea mielenkiintosta.)

  4. Itse olen samantyyppistä ostosta tässä talven mittaan miettinyt, kiitso esittelystä ja koeajosta. Pitäisköhän itsekin jotkin tämmöiset siis ostaa ennenkuin lumet jo sulaa…

  5. Sirkku: Tässä tulee pitkin talvee testituloksia mun kenkäilystä, että katsotaan miten noi kestää. Tervetuloa uudestaan 8)

    uuvana: Tänään noi oli tosi testissä Leppävuorella, jossa oli metrin verran lunta. Oli mukava kävellä vuoren päällä aukolla, ja vuorta alaspäinkin mentiin mukavasti lumen mukana. Mutta ylöspäin meno oli tuskaa kun kengät upotti pohjia myöten tai sitten lumi oli niin pehmeää, että pitoa ei ollut ollenkaan. Kokonais nuumero tälle päivälle 8. Tuo vuori oli kait pahin missä noilla voi mennäkään meillä päin.