logo

Lehden kääntäjäiset

Viime päivinä on pihasta sulanut lumet lähes kokonaan ja sen vuoksi tänään oli kevään ensimmäiset lehden kääntäjäiset. Naapurin tammen lehdet tippuvat vasta ihan loppusyksystä ja niiden alle on kätkeytynyt vaikka mitä herkkuja.

Kuten huomaatte meidän pihalla kasvaa sammalia nurmikon sijaan. No, sehän pidempää vihreänä kuin itse ruoho 8)

Perinteiseen tapahtumaan osallistui ainakin räksiä, peippoja, punakylkirastaita, …

Arimpana marjapuskien alla touhusi tummanruskea tiainen – rautiainen.

Vihervarpusia uskaltautui tutkimaan syöttöpaikan jämiä. Niitä ei talven aikana näkynytkään. Enää tästä satsista ei puutu kuin järripeipot, vai – joko ne lensi suoraan pohjoiseen…

  • Jaa

11 Kommentit

  1. Hei, ja sammal on pehmeämpää jalan alla, eikä tarvii leikata 😉
    Vai lehden kääntäjäiset, en ole ennen kuullutkaan, eilen oli siili kuitenkin lintujen ruokapaikalla, ja vaikkei se muuttolintu olekaan, niin mukava yllätys!

  2. Törmäsin toissapäivänä isohkoon järriparveen, että kyllä niitä vielä liikkeellä on.
    Rautiaisia näkee kauhean harvoin. Tai minä en ainakaan näe niitä usein. Osaavat piilotella aika hyvin, mutta laulua kuulin juuri eilen.
    Mitäköhän kivoja herkkuja sieltä lehtien alta löytyy :).

  3. Sammalta mekin kasvatetaan, se ei tykkää matalaa happamasta metsästä.
    Kauniita lehdenkääntäjiä! Viime vuonna punakylkirastaat pysähtyivät tännekin, mutta nyt tulivat näköjään suoraan sinne. Täällä mustarastaat tekevät kääntöhommat.
    Hieno kuvasarja 🙂

  4. Rautiaista en muista nähneeni kai koskaan, osaa maastoutuakin varmaan aika tehokkaasti.
    Lehdenkääntäjäiset kevään suuri tapahtuma = )

  5. Elisa: Kyllä sitä sammaltakin tarvii leikata. Joulukuussa 2008 – tai oliko se 2007 ajelin sammalta ruohonleikkurilla 8). Siiliä ei ole vielä näkynyt liikenteessä…

    Hullukaali: Jospa järrit on kohta täällä. Siellähän herkullisia matoja muita öttiäisiä, nam 8)

    Sirri: Sammal lähtee helposti kulumalla – eli meillä sitä kasvaa siellä missä vähemmän liikutaan. Koskella oli mustarastaita samassa hommassa.

    Hedly: Mukava varpaiden alla 8)

    Taru: Suuri kevään riemujuhla – muuttolinnuille 8)

  6. Kääntäjäiset vielä odottelee, ja sammal saa meilläkin rauhassa rehottaa, joskus oli toisin.
    Tuon rautiaisen olen pihassa vuosia takaperin sitten nähnyt, se jäi mieleen, kun oikein piti kirjasta tarkistaa.
    Kesä laulaen saapuu, lajikirjo jo melkoinen, pääskynen vain puuttuu.

  7. Kukas sen on määrännyt, että pitää nurmikko olla… Lehdenkääntäjäisiä en ole vielä nähnyt, tosin eipä ole päivällä ollut aikaa tarkkaillakaan. Räksiä olen nähnyt tepastelevan peltojäällä (siis tulvivalla pellolla, joka on jäässä).

  8. Meillä ei vielä lehden kääntäjäisistä tietoakaan…lintulaudalle saa vielä kantaa ruokaa 😉 Oman pihan bongauksessa tänään uusi laji, töyhtötiainen.

  9. Minäkin olen sammalfani, se on pehmeämpi kuin nurmi. Ja siäpaitsi ihanasti ikivihreä. Ja myös helppohoitoinen, kuten todettua.

    Minäkin kävin vähän lehdenkääntäjäisyleisönä tänään, juuri nuo samat kääntelijät olivat muuten paikalla (tai ehkä eivät ihan samat linnut sentään. ;)). harmittelin kun en saaut rautiaisesta kuvaa, vaikka pääsin aika läheltä katselemaan. No, sinäpä onneksi sait!

  10. Pehmyt piirto: Rautiainen käy meillä säännöllisesti joka kevät mutta muulloin sitä ei pihalla nää.

    irma: Täällä ruutukaava alueella on se sosiaalinen paine 8) Nythän oli Luonto-lehdessä juttu, että eihän sen tarviis välttämättä olla niin…

    Nana: Meillä töyhtistä ei ole näkynyt tänä talvena. Täällä on talven ruuat pitkin pihoja, kun ronkelit eivät syöneet kaikkia tarjottavia vaan kuskasivat minne sattuu – varsinkin pähkinät ja kaurat. No, jospa ne kelpaa muuttolinnuille.