Kosken karaisema

Tässä mietin, että on onko kara saanut nimensä karaistua verbistä – vaiko päinvastoin?





Kummin vaan… Hyisiä -25°C pakkasen muokkaamia maisemia on tarjolla ylt’ympäriinsä.

2015-03-04T12:00:16+00:0026.01.2010|11 Comments

11 Comments

  1. Hullis 26.1.2010 at 18:22

    Musta se virolainen ”vesipappi”-nimi olisi paljon hauskempi kuin koskikara :). Hauska tuo viimeinen kuva.
    Tänään oli taas ihan uskomattoman kaunis pakkaspäivä. Ihan hetleksi ehdin ulos ennen pimeän tuloa.

  2. irma 26.1.2010 at 19:00

    Kiintoisa pähkäily sinulla tuon kara-nimityksen kanssa. Olisi tosiaan kiva tietää, mistä karan nimi tulee. Minusta kara tarkoittaa jotain kepakkoa tai puukarahkaa. Niin, onhan omenallakin kara… Mutta karan kuviin ei kyllästy!

  3. ATToivanen 26.1.2010 at 21:37

    Hullis: Viron sana kuvaa hyvin karan sulkapukua 8) En olekaan huomannut että kara lentäisi noin ”tikkana”, mutta satunnainen kuva paljastaa tänkin. Oli kyllä kuvauksellinen pakkaspäivä.

    irma: Niin, karalla on monta merkitystä… Mä olen pitkään harkinnut sellaisen Suomen sanakirjan hommuuta, jossa on sanojen historia ja lähteet, mutta on niin pirun kallis ooppus. Tulispa sellainen nettiin…

  4. Uuna 26.1.2010 at 21:40

    Hyisin hienoja kuvia! Nautinnollista katsottavaa. Kelpaa katsoa sisällä lämpimässä, kun toinen ui ja etsii ruokaa hyisestä vedestä.

    Nyt keksin tavan tähän kommentointiin. Kommentoin bloggerin nimellä, vaikka olenkin wp:ssä. Ei millään jaksa näpytellä, olen laiska 😮

  5. ATToivanen 26.1.2010 at 22:04

    Uuna: Mä en ole oikein perillä noista kommentoinnista. WP:ssä ja Vuodatuksessa joutuu meikäläinen aina kirjoittelemaan tietonsa. Mihinköhän tuo WP tarvii mun spostiosoitetta?

  6. Taru 26.1.2010 at 22:38

    Aika extreme duudsoni koko lintu : )

  7. ATToivanen 26.1.2010 at 23:01

    Taru: Anna sen kaiken kestää… 8)

  8. irma 27.1.2010 at 05:44

    Suomen kielen etymologista sanakirjaa olen minäkin haikaillut siitä lähtien, kun se jokin vuosi sitten ilmestyi. Hinta oli kyllä huima, en muista enää, paljonko, mutta paljon. Sanojen alkuperät ja merkitykset ovat aina kiehtoneet. Netistäkin olen yrittänyt etsiä tuota sanakirjaa, mutta ei löydy. Siis sellaista, missä etsitään sanojen synnyt syvät ja historiikki. Pitäisköhän vielä vanhoilla päivillään mennä avoimeen yliopistoon lukemaan suomen kieltä…

  9. ATToivanen 27.1.2010 at 17:04

    irma: Just sitä kirjaa haikailen. Sais kyllä tulla nettiin, koska se olis just sitä meidän suomalaisten identiteetin tuntemusta.

  10. Lux 28.1.2010 at 20:39

    Kyselin meidän suomen kielen lehtorilta (opiskelen suomea yliopistossa) tuosta kara-sanasta tänään. Hänellä ei äkkiseltään ollut antaa varmaa vastausta, mutta kuulemma sana voisi olla onomatopoieettinen eli liittyä esim. kyseisen linnun ääntelyyn tms. Emme tosin kumpikaan tienneet, miten kara ääntelee. 😀 Sana ei todennäköisesti ole yhteydessä ainakaan suomen karaistua-verbin tyyppisiin sanoihin. Etymologisen sanakirjan metsästykseen en valitettavasti tänään kerinnyt enkä kerkiä huomennakaan (tenttipaniikki päällä) mutta ensi viikolla saattaa olla luvassa lisäselvitystä asiaan 🙂

  11. ATToivanen 28.1.2010 at 20:59

    Lux: Heh, kiitos avusta! Karan ääntely on sellasta heleää luritusta, ettei sen nimi kyllä siihen viittaa. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan lisäselvitystä 8)

Comments are closed.

Kiinnostiko kuvat?
close slider

Kiinnostuitko Satunnaisen Retkuilijan valokuvista?
Ota yhteyttä!

Valokuvieni käytöstä julkaisuissa, verkkosivuilla jne. sekä kaupallisissa tarkoituksissa on sovittava erikseen.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Kuvien käyttötarkoitus