Eilinen meni sulatellessa kameraa verkoilla käynnin jäljiltä. Siinä yli -25°C pakkasessa se oli kolmatta tuntia. Nenää ei kärsinyt nykästäkkään sen magnesiumrunkoa vasten – ja kieli olis varmasti jäätynyt siihen kiinni. Puolet näytöstä oli hengityshöyryjen jäädyttämää. Sinä aikana vaihdoin akkua kolmesti. Eihän niitä ns. tyhjiä akkuja tarvinnut kuin lämmitellä povarissa niin niissä oli taas täydet latingit. Eli lämmintä akkua kylmän tilalle.

Sitten alkoi tulla vaikka minkälaista ongelmaa. Ensimmäisen kerran tuli virheilmoitus, että tieto putkesta ei siirry kameraan. Ei kun virrat pois ja putki irti ja takaisin paikoilleen. Jo alkoi pelittää. Sitten se ei yhtäkkiä tarkentanutkaan. No, se ongelma hävis kun veti akun ulos ja laitto takas. No, tällä kertaa ei kuitenkaan ohjelmanvalintakiekko jäätynyt, kuten lumisateella kävi. Mutta oli oikein exträme kamerakeli 8)

En vienyt siellä kameraa enää sisälle vaan kotiin tultua pakkasin sen muovipussiin, ettei ime lämmetessään kosteutta sissään. Siinä se sai rauhassa lämmetä koko yön. Eikä aamulla ollut mitään ongelmia.

Eilen sitten otettiin sisäkuvia – tai ulkokuvia sisältä.

Kelta(pää)sirkku näyttäytyi jälleen. Yleisen hälytyksen jälkeen paettiin…

Hetken aikaa tihrustellen löysin sen omapuusta. Ei se ainakaan vielä ole päätynyt varpushaukan kynsiin.