logo

Silmänruokaa

Tämä hämärä iskee kuin 0.0000001 Volttia. Ulkona on niin kurjaa – pimeetä ja märkää, ettei paljon kehtaa jalkojaan sinne koettaa. Joten kaapeista hyödynnetään kaikki syötäväksi kelpaava. Pimeän aiheuttamaan vetelyyteen tarvitsee silmänruokaa. Resepti ei kaipaa sanoja.

 
Ei kun syömään…
  • Jaa

8 Kommentit

  1. En tiiä ekasta kuvasta, mutta olen leivän ja erityisesti lämpimien sellaisten suurkuluttaja. Tonnikalaa tomaattikastikkeessa on myös aina oltava kaapissa, jotta sitä saa leivän päälle 😉
    Jaahas, ei muutakuin leivän tekkoon täälläkin päässä…

  2. Miksi käytät tätä päälle tulevaa kommenttilootaa, en pääse nyt takaisin kurkkaamaan eka kuvaa. Jäin tuijottamaan viimeistä kuvaa vesi suupielistä tippuen 😀

    Hieno ja houkutteleva sarja! Minussakin on sen verran karhua, että tekee mieli kerätä rasvaa ja käydä talvitorkuille 🙂

  3. Ekasta kuvasta tulee tietenkin mieleen tuhmia ajatuksia ;).

    Lämpimät leivät on kyllä herkkua ja hyvä keino hyödyntää ruuanjämiä ja ehkä jo vähän vanhemmat leivätkin.

  4. Mmmmm, kelpais kyllä minullekin! Minun mielikuvituksellani leivänsiivuista tulee peuran sorkanjälki 😀

  5. Ruishuulet. Sanoo ruisleivän ystävä. Ruisleivän pitää olla juurella nostatettu, siis hiivaton, mielellään 100-prosenttista luomuruista. Onneksi löytyy täältä.

    P.S. Hyvä kun muutit tämä kommenttilaatikon tähän perään. Edellinen oli hankala, kun piti välillä aina käydä katsomassa kuvia ja sillä aikaa kommentti hävisi…

  6. Nana: Sama täällä – tomaattitonnikalaa ja nuudeleita pitää olla aina saatavilla 8)

    unnu: Hyvä ehdotus. Vaihdoin jo eilen kommentoinnin…

    Hullukaali: Vai tuhmia… 8) Mulle tuli toisenlainen mielikuvia. 70-luvun lakritsipatukoissa oli leveä huulisia ja turpea silmäisiä neekerin kuvia – tuo oli sallittu ilmaus silloin…

    Ansku: Heh, niinpä … 8)

    irma: Oikeen turbohuulet. Lähileipää tuokin – tosin Pielisen rannalta.