Läksin eilen iltasella käymään Konnuksella, kun ilma oli niin hieno. Tullessani uitoväylän sillalle, tiirailin tapani mukaan pitkällä putkella koskelle. Pirttikosken yläjuoksulla näkyi jokin pitkäkaulainen lintu. Kas, kurki.

Siirryin lähemmän laavun saaren kären kiville ja tiirailin uudelleen. Se kaulakas oli hävinnyt.

Kävin tutkimassa kanavat ja palasin uudelleen kiville. Nyt se pitkäkaula näkyi selvästi. Auringon valossa se näytti lähes valkoiselta. Räpsin muutaman kuva “kurjesta” ja sitten se hävis kaislikkoon.

Latasin juuri eiliset kuvat koneelle ja selasin kuvia. Oho, ei tämä taidakkaan olla kurki. Missä punapipo?

Onko tämä sitten haikara – harmaahaikara? Minulle uusi tuttavuus täällä Savossa.

Istuskelin kivillä ja nautin auringosta. Haapaa alkoi jo ruskattaa – otin siitä panoraama kuvan, kun ei ollut kuin pitkäputki mukana.

Pois lähtiessä hyppelin uittoväylän kivillä ja jalkojen juuressa kuului thumps. Mitään ei näkynyt käännyin ja thumps. Sit pysähdyin…

… ja kohta parin metrin päästä kiven alta ilmestyi minkin pää. Se haukotteli ja tuijotti minua tovin ja totesi, ettei tuosta ole haittaa ja vetäytyi takaisin kiven alle. Ilmeisesti olin herättänyt sen päiväunilta. Yritin sitä saada uudestaan esille pomppimalla, mutta ei sitä enää näkynyt. Taisin olla tylsä vaara sille.