logo

Männyn käpyjä

Pihamme sembramänty on taas saanut muhkeat kävyt aikaiseksi. Sen ovat huomanneet niin oravat kuin tikatkin.

Kaksi oravaa on lähes asustanut puussa kohta kaksi viikkoa. Illalla ne loikkii jonnekin käpy suussa ja posket täynnä siemeniä.

”No, niin nyt olette saaneet kuvauspalkkion, aletaas hommiin.”

”Odotas vähän – pitää putsata maha pihkasta.”

”Olisko näin hyvä?” ”Laitas kädet ristiin…”

”Enkä laita…”

”Mä oon tälleen…”

”Mitäs täällä kuvaillaan? Minne emo meni?” Tiaisilla jo toinen pesue lennossa.

”Taas toi kyttä!”

”Et sä mua nää. Mä oon ihan hiljaa – enkä liiku yhtään.”

”Taas toi…”

Mikä kumma tikka tää on? Likaiset höyhenet ja päässä aavistus punaista. Tämän kesän poikanenko?

Teinpäs hommia näiden kuvien kanssa. Tyhjensin muistikortit viime keskiviikkona ennen mökkireissua, kun luulin, että olin ladannut kuvat koneelle.

Tänä aamuna en löytänytkään niitä kuvia koneelta. Mitä hel… En ollutkaan ladannut kuvia!!! Prkl… Just joo… Eka kerta kun kävi näin. No, eipäs hätäillä… Muistin muistikortin mukana tulleen palautusohjelman SanDisk RescuePRO.

Asensin sen ja laitoin sen tutkimaan muistikorttia. Onneksi tuo ”Time left” ei pitänyt paikkansa, kun ohjelma luki löytämiänsä kuvia kortilta.

Kahden tunnin – johtuu hitaasta PCMCIA kortinlukijasta – päästä se oli löytänyt 1125 kuvaa kortilta. Monet kuvista olivat jo ladattuja kuvia. Mutta sain pelastettua noin 150 kuvaa n. 300 kuvasta. Jos en olisi kuvannut päälle paria sessiota, niin kaikki kuvat olisivat olleet tallessa. Onneksi en muista mitä kuvia en saanut talteen 8)

Taas piti opettaa muistia kantapään kautta…

  • Jaa

5 Kommentit

  1. Nuo kävyt täytyy olla tosi hyviä, kun ovat noin suosittuja. Ja tietysti niissä on paljon ravintoa. Oletkos itse maistanut? Olen kuullut, että niissä on pähkinäinen maku.

    Pitääpä tutkia, onko minun muistikorttityypilläni (CF) tuollainen palautusmahdollisuus. Eipä silti, ei nuo meikäläisen kuvat mitenkään korvaamattomia ole…

  2. Onneksi et kadottanut kaikia kuvia lopullisesti, olisi se ollut tosi harmi. Nytkin varmaan muistat joku päivä, että ai niin, sekin oli siellä 🙁

    Ainakin nämä oravakuvat halusin ehdottomasti nähdä, tosi ihania. Hauskat ilmeet ja vipattavat viiksikarvat.

    Yritän kaksi kertaa miettiä aina, mitä teen ja mitä tallennan…

  3. Liekö tuo orava käynyt teatterikoulun, kun hallitsee diivailun.
    Meillä oravat ja tikat joutuvat tyytymään maapähkinöihin. Mutta esiintyä osaavat, vaikka kuvaaja onkin tumpelo.

    Iisi

  4. Olenkin tota joskus miettinyt, että jos vahingossa poistaisi muistikortilta jotain, saako niitä enää palautettua.

    Oravat ovat aina söpöjä, teki ne mitä tahansa :). Punapäinen tikka näyttää tosiaan tämän kesän poikaselta.

  5. irma: Olen maistanut siemeniä lapsena ja taisin myös silloin kun muutimme tähän. Mä antaisin kypsyä ne syyskuulle, jolloin ne olisivat parempia. Nyt ne maistuu pihkalle…. 8)

    Uuna: Näin sitä muistia parannetaan. Mutta en tosiaankaan muista mitä ne 150 hukattua kuvaa olivat…

    Iisi: Oravat taitavat jo tuntea mut, kun ne nykyään häipyy het kun tulen pihalle. 8)

    Hullukaali: Olisin saanut tosiaan kaikki kuvat talteen, jos en olisi ehtinyt ottaa uusia kuvia. Kamera tallentaa näköjään niin, että ensimmäinen kuva ensimmäisen päälle jne. Joten pitkien kuvaussarjojen viimeisimmät kuvat löytyivät kortilta.