… takuulla olet ei toivottu vieras. Tyrkkäsimme eilen kannoottin vesille ja läksimme katsomaan mitä Virransaaren lokeille kuuluu.

Saaressahan oli jo poikaset liikenteessä. Harmaanlokin poikaset oli jo isoja.

Ne kuljeskelivat saaren reunalta toiselle.

Hupaisat mittasuhteet – kunnon räpylät.

Eihän me rauhassa saatu poikasia kuvailla. Harmaalokki isotteli, mekasti ja teki hyökkäyksiä, muttei uskaltanut kuitenkaan kopsauttaa. Onneksi saarella ei ollut tiiran pesiä.

Kalalokit pommitusvalmiudessa. Pommikoneet lähettelivät valkoisia liukumiinoja, mutta onneksi sihtaus oli huono. Kannoottin viereen ropsahteli ikävän näköisiä pommeja. Kalalokit tulivat lähemmäs kuin harmaalokit hyökkäyksillään mutta ne tarjosivat räpylää eikä nokkaa – ja mekastus oli valtava.

Kalalokkien pikkuruisia poikasia oli vaikea huomata, kun ne sujahtelivat piiloon saaren kanervikkoon. Näytti siltä, että nämä oli vasta kuoriutuneet ja osa vielä hautoi kanervien keskellä.
Vaikea sanoa kuinka paljon poikasia saarella oli, mutta uskoisin kymmeniä. Kiersimme saaren kaksi kertaa – mielestämme sopivalta etäisyydeltä. Rantautuminen ei kyllä tullut edes mieleen 8)