Tänään on sitten eilisen hienon kevätpäivän jälkeen kylmää ja luntakin satelee. Joten sisällä on mukava muistella eilisiä hetkiä Konnuskoskella.

Västäräkit olivat saapuneet sinne oikein joukolla. Ne olivat miehittäneet jään reunat, josta se napsivat koskikorentoja.

Lähes kaikki olivat ukkoja – paitsi tämä ainokainen neitokainen.

Välillä piti komistautua oikein joukolla. Sitten yhtäkkiä alkoi kuulua hirvee västäräkkien metakka.

Vanhasta haavasta aivan kosken rannalta lähti lentoon haukka, jonka kimpussa oli 4-5 västäräkkiä. Näkyyvät olevan yhtä pelottomia kuin räksät pesintäaikaan. En saanut siinä kiireessä sohiessa ton parempaa kuvaa. Tämä lienee ruskosuohaukka.

Sen jälkeen seurasin pientä pikkuruista trrr-trr-trr ääniä päästävää lintua, joka vipelti pusikosta pusikkoon ja aina kun sain sen tähtäimeen – se katosi. Seurasin sitä ½ tuntia osumatta yhtään laukausta. Lintukirjaa tutkiessa totesin sen peukaloiseksi.

No, sain mä pari muuta iloista visertäjää tähtäimeen, mutta niistä ens kerralla…