logo

Virmaalle tuulettumaan: kesän rippeet

Elokuun viimeisinä päivinä 2007 oli niin hieno aamu, että päätin varastaa itselleni kesän ainoan lomapäivän. Heitin opparin teon nurkkaan ja kameran autoon ja auton nokka kohti Virmasta.

Aamu oli niin hieno, etten malttanut pysähtyä Mustolanmäellä, mutta piti räppästä kuva kuinka sille noustaan.

Oli niin ihmeellistä, että suuri järvi oli kokonaan lähes peilityynessä. En muista Virmasta ennen tällaisena nähneeni.

Soutuveneeseen kaikki tarvittava ja ei kun soutamaan.

Soutelin ympäri riuttaa ja istuskelin useita tunteja sen lämpimillä kivillä – ja ei tuulen virettäkään.

Ihmeellistä nähdä aakee laakee näin sileenä.


Iltapäivästä alkoi käydä tuulen vire.

Suuntasin tutkimaan Honkasaaren rantoja, jonka rantakiviltä löytyi kuivahtanut otus.

Lienekö tämä muumioitunut minkki?

Kurjet jo ennustivat syssyn tuloa ja Virmas muistelopostausten loppua.

  • Jaa

2 Kommentit

  1. Vesi näyttäisi olleen joskus korkeammallakin. Noista kivistä päätellen. Hienoa loppukesän tunnelmaa.

  2. Joo, kesä 2007 oli kuiva, mutta nytten siellä riittää vettä. Tammikuussa jäällä kävellessä huomasin kuinka rantaheinätkin törröttivät jäästä.